Toivomuksia tulevilta Wild Area-alueilta

Pokémon-pelien suurin viehätys on aina ollut itse taskuhirmuissa, sekä niillä ottelemisessa, mutta myös pelien maailma on tärkeä osa kokonaisuutta. Pokémon-regionit ovat nykyään entistä persoonallisempia ja massiivisempia, ja nyt kun taskuhirviöt ovat vaihtuneet pienemmästä pikselimaailmastaan suurelle HD-näytölle, maailmojen tärkeys on kasvanut entisestään. Sword ja Shield-pelien Wild Area on täydellinen esimerkki siitä, millaiseen suuntaan Pokémonin uusi 3D-elämä on kääntymässä. Taskuhirviöt eivät lymyile enää pikselipensaiden sisällä, vaan liikkuvat maailmassa avoimemmin täyttäen sen luontoa, kuin tosimaailman lukuisat eläinlajit. Mielestäni on mahtavaa, että Pokémon on menossa tällaiseen suuntaan ja tykkään siksi Wild Arean konseptista tosi paljon. Kuitenkin, mun ja monien muidenkin harmiksi, nykyisessä Wild Areassa on vielä aika paljon parannettavaa, jos Game Freak haluaa saada Pokémonit loistamaan peleissä todellisesti ansaitsemallaan tavalla. Konsepti on hyvä - toteutus ei niinkään... 

Olen pelaillut viime aikoina paljon Shieldiä, sekä uutta Crown Tundraa (josta koitan kirjoittaa postauksen lähitulevaisuudessa), ja rampannut pelin kolmella erilaisella Wild Arealla täyttäessäni Pokedexiä. Alueilla liikkuminen on saanut mut pohtimaan entistä enemmän sitä, millä tavoilla haluaisin muuttaa mahdollisia tulevia Wild Areoita uusissa Pokémon-peleissä, tai miten niitä voisi parantaa. Jokainen Shieldin ja sen lisäosien esittelemä Wild Arean tapainen paikka on ollut mielestäni askel parempaan suuntaan - Isle of Armorin saari on peruspelien Wild Areaa monipuolisempi: siellä on jokia, metsiä, luolia ja vuoria, pääsy merelle, ja erilaiset alueet on rajattu paremmin nimenomaan luolilla ja erilaisialla kukkuloilla, minkä takia esimerkiksi ruohoisan alueen vaihtuminen aavikoksi tuntuu paljon luontevammalta, kuin peruspelin Wild Areassa. Crown Tundra taas paransi omaa Wild Areaansa entistä pidemmälle mm. siten, että vaikka se ei ole Isle of Armorin tapaan saari, vaan yksi massiivinen alue, sen lukuisat rinteet, rannat ja luolat tekevät siitäkin paljon luontevamman alueen, kuin peruspelien Wild Areasta. Tämä, ja oikeastan kaikki tässä postauksessa puhumani, on tottakai vain mun omaa mielipidettä, eikä haittaa jos joku teistä on täysin eri mieltä. Omasta mielestäni Wild Areaa on kuitenkin mahdollista parantaa vielä huimasti, ja olen iloinen että sitä yritettiin selvästi näillä lisäosilla.

Vaan miltä mä sitten haluaisin tulevien Pokémon-pelien Wild Arean näyttävän, jos nyt siis oletetaan että niissä sellainen olisi? Miten niitä voisi parantaa ja tehdä Pokémon-maailmasta entistä kauniimman ja elävämmän? Mä aion puhua siitä tässä postauksessa, vaikka en tiedä toimiiko tällainen aihe kauhean hyvin tekstinä. Siksi yritin lisätä pari kuvaa antamaan pientä esimerkkiä siitä, mitä mä tarkotan puheillani - toivon mukaan niistä on vähän apua. Tämä on myös sellainen aihe, mistä on varmaan keskusteltu jo vaikka kuinka paljon, ja tehty erilaisia kuvia ja Youtube-videoita, mutta mieleni teki silti jakaa jonkinnäköinen oma mielipiteeni aiheesta. Ei siis muuta kuin vihdoin asiaan:

Katsoessani Swordin ja Shieldin Wild Areaa, mä pystyn jakamaan "ongelmani" sen kanssa kahteen isoon palaan: itse Wild Arean ulkonäköön ja maastoon, sekä tottakai siellä oleviin Pokémoneihin ja niiden animaatioihin + käyttäytymiseen. Kun katsoo peruspelien Wild Areaa, sitä huomaa nopeasti, miten vähän siellä on esimerkiksi kasvillisuutta. Missä ovat pensaat, kukat, kivet ja kannot? Isle of Armor ja Crown Tundra paransivat tätä onneksi vähäsen, mutta kaipaisin kasvillisuutta silti vielä paljon enemmän. En tykkää siitä, miten litteältä kaikkialla näyttää. Enkä tarkoita itse maaston korkeutta, vaan nimenomaan sitä, miten litteää pelin ruohikko on. Haluaisin Wild Arean näyttävän rehevältä sellaisillakin alueilla, missä ei ole kuin ruohoniittyjä. Tähän saattaisi auttaa pelien graafisen tyylin muuttaminen vähän piirrosmaisempaan ja värikkäämpään, mutta varmasti myös pelin nykyisellä tyylillä asiaa pystyisi korjaamaan. Mä en ole mikään ekspertti tällaisten peligrafiikka-asioiden kanssa, joten en puhu siitä sen enempää, mutta tykkäisin jos pelit palaisivat vähän cel shade-tyylisempään suuntaan, mitä Let's Go-peleissä nähtiin. Tämä on vahva mielipideasia, joten ymmärrän jos monet ovat tästä ihan eri mieltä.

Kuitenkin, katsokaa nyt miten ihanalta tuo 🡅 Isle of Armorin konseptitaide näyttää verrattuna itse peliin! Toki konseptitaide näyttää melkein aina lopputulosta paremmalta :D mutta tässä ero on ihan valtava, kun katsoo nimenomaan tuota kasvien määrää ja rehevyyttä! Mielestäni pensaiden ja erikokoisten ja -näköisten kukkien lisääminen parantaisi Wild Areaa huomattavasti, eikä se näyttäisi enää niin "kaljulta". Toivoisin Wild Areaan myös enemmän erikokoisia kiviä ja suurempia kallioita, vaikka ihan vaan sellaisiakin joiden päälle ei edes pääsisi - ihan sama! Ne ovat tarkotettuja koristamaan maailmaa, eikä kiipeämiseen. :D Myöskin enemmän kantoja ja puunrunkoja, kiitos! Sellaisia nähtiin vähän Isle of Armorilla, muttei millään tarpeeksi.

Rehevämmän kasvillisuuden lisäksi, haluaisin että Wild Areaa koristaisivat myös erilaiset ihmisten rakentamat yksityiskohdat. Ymmärrän että Wild Arean on tarkoitus olla nimenomaan noh... villiä maata, mutta voisi siellä mielestäni silti olla enemmän ihmistenkin rakentamia asioita koristamaan sitä. Tarkoitan näillä esimerkiksi erilaisia aitoja, rakennuksia tai kylttejä. Crown Tundrassa oli kivana yllätyksenä hautausmaa ja vanhoja rakennusten raunioita, mikä tekee alueesta ehkä yhden mielenkiintoisemmista koko tundralla, koska juuri tällaiset yksityiskohdat herättävät mielestäni paikan eloon! Mitä jos Wild Areassa jossain laakea niityn reunassa olisi yhtäkkiä rapistuneita unohdettuja muurin pätkiä, ja vaikka vanhoja tuulimyllyjä tai hylättyjä rakennuksia? Bonuksena johonkin rakennuksista pääsisi myös sisään tutkimaan paikkoja, ja siellä voisi olla vaikka kummituspokémoneja tai jotain pesukarhujen ja rottien näköisiä poksuja kaluamassa seiniä. :D

Mitä jos Wild Areassa olisi vaikka tämän tyylinen paikka tutkittavana?

Tykkäisin myös, jos osa Wild Areasta olisi nimenomaan tällaista hylätympää seutua, missä ei selvästi ole asunut ihmisiä pitkään aikaan (ja siellä voisi olla ehkä pienempiä määriä harvinaisempia Pokémoneja), ja osa paikoista taas voisi olla lähempänä sivistystä ja omata enemmän teitä ja polkuja. Haluaisin myös, että tässä hypoteettisessa uudessa Wild Areassa olisi enemmän sellaisia paikkoja, jotka olisivat vähän piilossa, ja reittiä niiden luokse pitäisi pikkuisen etsiä. Ehkä jossain rehevän pensaikon takana onkin luola, joka johtaa pienelle suljetulle metsäjärvelle, mistä voi löytää Wild Arean ainoan Miloticin? Tai ehkä luolassa on piilossa reitti, joka vie vuoren päällä olevalle Skarmoryjen pesintäalueelle? Tällaisia pikkupaikkoja voisi keksiä ihan rajattomasti, ja mua harmittaa ettei Swordissa ja Shieldissä ole mitään tällaista. Toivoisin myös, että Wild Areassa olisi enemmän suuria metsiä ja vuoria, eikä vain pieniä sellaisia, mitä löytyy Isle of Armor-saarelta.

Näin kumpuilevaan maastoon verrattuna, Swordin ja Shieldin Wild Area näyttää pannukakulta

Ja tästä pääsenkin seuraavaan toiveeseeni, eli itse maastoon, minkä toivoisin olevan paaaaljon vaihtelevampi. Nimittäin Swordin ja Shieldin Wild Area on todella litteä. Toki se onneksi vähän kumpuilee siellä täällä, mutta haluaisin että maasto olisi kunnolla eri korkuista. Crown Tundrassa on mielestäni tämänkin asian kohdalla paras tilanne, mutta loppujen lopuksi senkin laajat alueet ovat vuoristomaisuudestaan huolimatta tosi litteitä. Tuo kuva tuossa yläpuolella, on Breath of the Wild-nimisestä pelistä. En laittanut sitä tuohon kauniin graafisen tyylinsä takia (vaikka tuolta näyttävä Pokémon-peli olisi unelmien täyttymys), vaan näyttääkseni mitä haen takaa. Kuvassa näkyy selvästi, että maasto on eri korkuista. Ei ainoastaan vähän kumpuilevaa, vaan melkein kallioista. Juuri sitä mä kaipaisin Wild Areaan tosi paljon! Lisäksi alue kaipaisi nimenomaan tuollaista rehevyyttä ja yhtä paljon puita ja kiviä. Tuonne sekaan kun heittäisi Pokémoneja, niin johan alkaisi Pokémon-maailma tuntumaan elävämmältä! Ainakin siis mun mielestä.

Mutta miten tuollaisessa maastossa olisi käytännöllistä liikkua Pokémon-pelissä, kysytte? Noh, omasta mielestäni olisi hauskaa, ettei Wild Areassa liikkuminen olisi ihan niin helppoa. Siellä voisi olla myös helppokulkuisempia laajempiakin niittyjä ja alueita, mutta metsissä liikkuminen on tosimaailmassakin hankalaa, joten miksei Pokémonissakin? Eri korkuisten alueiden välillä voisi kuitenkin olla pieniä liuskoja siellä täällä, jotta liikkuminen olisi silti kätevää, eikä ärsyttävää. Ja olisihan se varmaan hauskaa tupsahtaa johonkin alemmalle tasolle, vain huomatakseen että jossain ylempänä seisoo jokin suuri harvinainen Pokémon. Silloin sen luokse ei voisi vain ravata hetkessä, vaan pitäisi vähän miettiä, miten ylemmälle tasolle pääsee nousemaan. Tämä tarkottaisi lisää seikkailua ja tutkimista, jotain mitä nykyiset Pokémon-pelit mielestäni kaipaavat enemmän. 

Ja sellainenkin voisi olla mielestäni hauskaa, ettei Wild Areassa edes heti pääsisi joka paikkaan, vaan pelissä pitäisi edetä ensin tiettyyn kohtaan. Leikitään vaikka että Wild Areassa olisi suuri vuorenseinämä, jonka päälle ei heti pääse, mutta voitettuaan vuorikiipeilyä harrastavan Rock-tyyppisen salipäällikön, hän antaa kiipeilysetin, jolla ylös pääsee kiipeämään, ja sen avulla tutkimaan uusia paikkoja. Tavallaan siis HM:ien konsepti, mutta uudella tavalla - jotain mitä Pokémon on itsekin tehnyt viime aikoina. Tämä ehkä tuhoisi vähän Wild Arean avoimuutta, mutta mielestäni olisi silti kivaa, että sinne olisi siten uusi syy palata seikkailemaan ja tutkimaan paikkoja aina silloin tällöin. Swordissa ja Shieldissä oli onneksi jotain vastaavaa, koska esimerkiksi joihinkin paikkoihin ei päässyt ennen polkupyörän saamista. Tätä voisi kuitenkin mielestäni laajentaa vielä pidemmälle.

Tästä postauksesta on muuten tulossa aikamoinen romaani, joten koitan kirjoittaa tästä eteenpäin vähän lyhyemmin... :D Seuraavaksi puhun siitä, miten haluaisin Pokémonien liikkuvan tässä uudessa Wild Areassa. Me kaikki tiedämme, ettei Swordin ja Shieldin Wild Area tunnu huippueloisalta, kun Pokémonit ilmestyvät ja katoilevat kuvasta miten sattuu. Kaikki sellainen siis pois - ei moista sotkua, vaan Pokémonit näkyvät kuvassa jo kaukaa, kiitos! Ja tämän lisäksi Pokémoneja olisi maailmassa persoonallisemmin. Mitäkö tämä tarkoittaa? Noh, hyvä esimerkki tästä ovat Isle of Armorissa esiintyvät Emolgat, jotka eivät vain seiso paikallaan tekemättä mitään, vaan liitävät puista toiselle. Tämä oli mielestäni tosi hyvä idea, mitä pitäisi viedä paljon pidemmälle! Leikitään että pelaaja saapuu vaikka pienelle rannalle. Siellä ei vain seiso yhtä tai kahta Drednawia ilmestymässä kuvaan ja pois, vaan niitä makaa vaikka läjässä nukkumassa - sillä tavalla miten tosimaailman krokotiilit tekevät.

Drednawit voisi nukkua tällä tavalla kasassa :D

Drednawit nukkuisivat kaikessa rauhassa, mutta jos menet lähelle viheltelemään tai rinkuttamaan pyöränkelloa, joku niistä herää ja hyökkää kimppuusi otteluun. Samalla rannalla voisi olla myös Wingulleja, jotka nokkivat maassa hiekkaa ja nousevat ilmaan, kun tulet kohdalle, ihan kuten tosimaailmankin lokit väistävät ihmistä. Jos haluat pyydystää Wingullin, sinun pitää siis olla nopea. Ehkä niitä ei voi siksi edes pyydystää, ennen kuin pelissä saa esimerkiksi polkupyörän? Rannalla voisi olla näiden lisäksi myös perinteistä villien poksujen pensaikkoa, koska en halua henkilökohtaisesti sen ikinä katoavan Pokémonista. Pensaassa voisi myös kävellä siellä olevia Pokémoneja, samankaltaisesti kuin Swordissa ja Shieldissä sekä Let's Go-peleissä. Uskon, että se näyttäisi ihan hyvältä, jos Pokémonit pysyisivät kauemmaskin mentäessä kuvassa, ja kun rannalla olisi myös tällaisia "spesiaalisti" kohdattavia Pokémoneja.

En tiedä teistä, mutta mun mielestä tällainen toisi tosi paljon eloa Wild Areaan. Ja jos Pokémonien animaatiot olisivat todella näin yksityiskohtaisia, ymmärtäisin paljon paremmin National Dexin leikkaamisen "hyvien animaatioiden" perusteella. Kaikki lintupokémonit voisivat lennellä ilmassa, eivät vain pienellä alueella ympyrässä, vaan ympäri kokonaista suurta aluetta, kuten tiettyä metsää tai rantaa. Niitä voisi seisoa puissa ja aidoilla sukimassa sulkiaan. Metsässä voisi kohdata Sawsbuckin syömässä ruohoa, eikä vain seisomassa paikallaan tai kävelemässä edes takaisin. Aavikkoisemmilla seuduilla voisi nähdä Sandileja makoilemassa hiekan seassa, ja jossain niityllä voisi olla kaksi Taurosta puskemassa toisiaan, hämmentyneen Miltankin katsellessa kauempaa vierestä.

Tämä kaikki on mitä mä toivoisin tulevilta Wild Areoilta. Ymmärrän että mä vaadin todella isoja asioita, mutta tällainen Pokémon-peli olisi mulle unelma. Se olisi täynnä eloa ja persoonallisuutta, ja mielestäni valtava askel eteenpäin nykyisestä Wild Areasta. Nyt kun Pokémon Sword ja Shield lisäosineen on luultavasti täysin takanapäin, odotan tosi innoissani mitä Game Freak tekee seuraavaksi. Haluan nähdä miten he lähtevät parantamaan Wild Area-konseptiaan, vai kadottavatko he sen kokonaan. Se olisi mielestäni outoa, sillä Pokémonien vaihtuminen 3D-malleiksi ja nyt vielä HD-konsolille, on nostanut pelien tasoa selvästi jotain tällaista kohti, mistä puhuin tässä postauksessa. Ehkä joskus mitään Wild Areaa ei enää ole, vaan koko peli toimii niiden kaavalla, vapaasti liikutettavalla kameralla ja suuremalla pelimaailmalla. Mielestäni Pokémonin täytyy pysyä joko yksinkertaisena pienimuotoisena pelinä mitä se on aikoinaan ollut, tai sitten lähteä muuttumaan tällaiseksi laajemmaksi ja maailmarikkaammaksi avoimeksi peliksi. Nyt ne ovat vähän näiden konseptien välissä jumissa, eikä se ole selvästikään hyvä asia, miettien Swordin ja Shieldin saama vastaanottoa. Peleissä on hyvää, mutta ei tarpeeksi. Jos Game Freak nostaa tulevat pelinsä tuon "tarpeeksi"-riman yli, Pokémonista voi tulla jotain tosi hienoa. Mutta jos he eivät viitsi/ehdi/jaksa lähteä nostamaan sitä, niin sitten ei kannata edes yrittää, koska fanit selvästi vain pettyvät sellaiseen. Wild Area-konseptilla on turha kiusoitella, jos asiaa ei viedä loppuun asti. En malta odottaa mitä tulevaisuus tuo siis tullessaan - pidetään peukkuja!

Kiitos kuvista: superparent.com & gameinformer.com

Pokémon-fossiilit #11: Galarin kummajaiset

Fossilized Drake, Bird, Fish & Dino:
Dracozolt, Dracovish, Arctozolt & Arctovish

Kirjoittelin viime kevään ja kesän aikana Pokémon-fossiileista postauksia, ja nyt viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä, jäljellä ovat vielä Galarin neljä kauhistusta. Sanon niitä kauhistuksiksi tottakai sen takia, että Galarin fossiilit ovat... vähän erilaisia kuin muut fossiilit. Ne eivät ole perinteisiä Pokémoneja, vaan erilaisista paloista koottuja olentoja, jotka vaikuttavat olevan Pokedexin tietojen perusteella aika surullisia, osa jopa kivuissa... Nämä Pokémonit on tuonut eloon Galarin kuivalla seudulla (en muista paikan nimeä niin "kuiva seutu" saa riittää) hengaileva Cara Liss-niminen henkilö, jonka pelkkä nimi kertoo etteivät nämä fossiilit olleet ehkä harkituin idea luoda. Cara Liss kuulostaa nimittäin kovasti sanalta "careless" mikä tarkoittaa suomeksi "huolimatonta" tai "varomatonta". Eli Galarin fossiiliparkoja ei olla herätetty missään ammattimaisessa laboratoriossa tai tutkimuskeskuksessa, vaan yksittäisen henkilön teettämänä jossain vuoren kulmassa. Ensimmäinen hälytysmerkki. :D

Nämä Galarin neljä fossiilia ovat siis toistensa sekoituksia, minkä takia niiden designeissa ja nimissä on samoja paloja, mutta kaikki ovat vähän erilaisia. Nämä ovat myös siitä harvinaisia fossiileja, ettei niillä ole sukupuolia, eikä niitä voi siksi breedata. Toinen hälytysmerkki siitä, etteivät nämä ole luonnollisia olentoja, vaan ihmisen kyhäämiä kummajaisia. :D Kaksi näistä on helpompaa saada Swordissa ja toiset kaksi Shieldissä, mutta kaikki neljä on mahdollista saada molemmissa versioissa. 

Yksi fossiileista on Dracozolt, Electric/Dragon-tyyppinen dinosaurusta muistuttava olento, joka lataa sähköään voimakkaista takajalkojen lihaksistaan ja syö ravinnokseen kasveja. Toinen fossiileista on samaa perää kantava Dracovish, joka on Water/Dragon-tyyppinen. Sen sanotaan olleen nopea ja voimakas saalistaja, joka on vahvojen jalkojensa ansiosta voinut juosta jopa 60km/tunnissa. Ristiriitaisesti, se ei kuitenkaan voinut hengittää kuin veden alla, mikä vaikeutti sen saalistusta merkittävästi. Arctozolt on Electric/Ice-tyyppinen fossiili, jolla on Dracozoltin kanssa sama keltainen pää. Dracozolt lataa sähköään värisyttämällä kehoaan kylmän takia ja säilöö ruokaansa jäiseen lumiseen kehoonsa. Samaa lumikehoa kantava Arctovish on Water/Ice-tyyppinen Pokémon, joka elää pääasiassa vedessä. Sen pää on nurinpäin sen kehossa, joten Arctovishin on vaikea syödä. Se saalistaa jäädyttämällä veden ympärillään.

Kaikki neljä fossiilia perustuvat Iso-Britanniassa sijaitsevan Crystal Palace-puiston dinosauruspatsaisiin. Patsaat ovat kuuluisia siitä, että ne oltiin rakennettu yhdistelemällä eri dinosaurusten osia toisiinsa - kuitenkin väärin - minkä takia lajit eivät näyttäneet tieteellisesti siltä miltä niiden kuuluu. Galarin fossiiliparat kokivat saman kohtalon. Lisäksi nämä sekoitukset ovat voineet saada inspiraatiota Khimaira-hahmoista, jotka ovat myyttisiä eri eläinten sekoituksia.

Crystal Palace-puiston dinosauruspatsaita

Dracozoltin ja Arctozoltin keltainen dinosaurusmainen pää muistuttaa kovasti Dromaeosauri-heimon dinosaurusta. Nämä tunnetaan paremmin puhekielessä sanalla "raptorit". Raptorit olivat ketteriä pääsääntöisesti pienehköjä hirmuliskoja, joilla oli nykyisten tietojen mukaan jonkinlainen sulkapeite. Dracozoltin (ja Dracovishin) taaempi osa - punaraidallinen puoli - taas näyttää hieman Stegosauria-lahkon dinosaurukselta, johon kuuluu mm. tunnettu Stegosaurus. Näillä hirmuliskoilla oli paksut tankat jalat, pitkä paksu häntä ja eräänlaiset luukilvet selässään. Joskus niiden hännässä ja selässä oli myös piikkejä.

Dromaeosauri-heimon raptori

Stegosauria-lahkon dinosauruksen luuranko

Dracovishin ja Arctovishin pää on kalamainen, ja saanut todennäköisesti eniten vaikutteita Dunkleosteus-nimisestä sukupuuttoon kuolleesta petokalasta. Kyseisellä kalalla oli todella vahvat leuat ja eräänlainen panssarikilpi suojanaan. Pokémonien kalamaisessa päässä on myös viitteitä varsieväkaloihin, joilla on pyöreähköt ja leveät evät. Niitä elää vielä nykypäivänäkin, mutta suurin osa heimon lajeista on kuollut sukupuuttoon. Viimeinen Pokémonien osista, eli Arctovishin ja Arctozoltin taaempi osa, muistuttaa montaa erilaista meressä elänyttä dinosaurusta, esimerkiksi joutsenliskoja, mosasaureja ja kalaliskoja. Näistä kalaliskot ovat ehkä kaikkein lähimpänä Pokémonien designia, sillä sellainen esiteltiin Crystal Palace-puistossa kävelemässä maalla, vaikka oikeasti olento liikkui vedessä. Tämä saattoi hyvinkin toimia Arctozoltin designin ideana.

Dunkleosteus-kalan kallo

Joutsenlisko

Olen huomannut, että yleisesti näistä fossiileista ei kauheasti tykätä, lähinnä sen takia että ne ovat nimenomaan kivuissa. Ymmärrän sen hyvin, ja säälin näitä raukkaparkoja itsekin, mutta... mä tavallaan tykkään näistä. Pokémonien designit itsessään eivät ole mitään maailman mahtavimpia, mutta tykkään niiden ideasta tosi paljon - niin karu kuin se onkin. On hauskaa että Pokémoneissa on samoja osia toistensa kanssa ja ne ovat keskenään toistensa sekoituksia. Ne sopivat täydellisesti Galariin, koska tämä kuuluisa Crystal Palace-puisto oli nimenomaan Iso-Britanniassa. Lisäksi nämä sekoitukset tekevät poksuista tosi uniikkeja ja saavat ne erottumaan muista fossiilipokémoneista. Tykkään henkilökohtaisesti Dracovishin designista eniten ja Arctozoltin designista vähiten. Yksikään ei ole kuitenkaan mikään super ruma, vaan tykkään näistä kaikista, niiden ikävästä kohtalosta huolimatta. Tekeekö tämä musta jonkinlaisen pahiksen? Mahdollisesti. :D

The Isle of Armor - takkuileva taistojen saari

Kukaan ei ole varmaan enää tähän aikaan vuodesta kiinnostunut lukemaan kolme kuukautta sitten tulleesta Pokémon-DLC:stä, mutta mä aion silti kirjoittaa siitä vielä eräänlaisen arvion/yhteenvedon, mikä mun oli tarkoitus kirjoittaa jo *kröhöm* heinäkuussa. Hupsista. The Isle of Armor on ensimmäinen Pokémon-peliin tullut DLC, eli lisäosapaketti, joka tuo peliin täysin uuden Wild Arean tapaisen saaren, lisää vanhoja Pokémoneja, pari uutta, sekä pienen tarinan sitomaan kaiken nätiksi rusetiksi. Mutta oliko tästä lisäosasta mun mielestä mihinkään, vai viihdyinkö hyvin sen parissa? Tässä pieni yhteenveto mun kokemuksistani DLC:n kanssa:

Niin ja teksti sisältää tietty isoja spoilereita, mutta noh... se tuskin on ongelma tässä vaiheessa. :D

Uudet Pokémonit ja saari

Isle of Armor on siis nimensä mukaisesti ylimääräinen saari Galarin kulmassa, joka on pelissä valtava uusi Wild Arean tapainen alue. Eli saarella ei ole ollenkaan routeja, vaan koko paikka on yhtä isoa jatkuvaa aluetta, jossa on vapaa kameranhallinta. Tykkäsin tästä tosi paljon, koska toivoisin Pokémonin muuttuvan enemmän ja enemmän paljon vapaammin liikuttavaksi avonaisemmaksi peliksi. Mulla ei ole mikään routeja vastaan ja toivon itse asiassa että ne pysyvät Pokémonissa edelleen mukana, mutta samaan aikaan olisi ihanaa jos Pokémon-regionit olisivat täynnä metsiä, luolia ja vuoristoja, jotka olisivat Wild Arean tapaan täysin vapaasti tutkittavissa.

Isle of Armor oli mielestäni paljon pelien normaalia Wild Areaa onnistuneempi paikka, koska saaren maisemassa oli enemmän vaihtelua. Sen ansiosta myös säätilojen yllättävät vaihdot tuntuivat paljon luontevimmilta, kuin normaalissa Wild Areassa. Siellä ne olivat mielestäni aina vähän outoja - tuntui hassulta kävellä nurmikkoa pitkin sateessa, joka vaihtuikin yhtäkkiä lähes tyhjästä hiekkamyrskyksi tai lumisateeksi. Isle of Armorin lukuiset vuoret, joet ja luolat erottivat alueita paremmin toisistaan, ja saivat sen tuntumaan paljon luontevammalta kun sää yhtäkkiä muuttui. Lempialueeni oli saaren dojon lähellä oleva suo-alue, jonka maisemasta tykkäsin jostain syystä eniten. Ja siellä oli Woopereita, joten siitä valtava plussa. :D

Oli myös ihanaa nähdä vanhoja tuttuja Pokémoneja, ja yksi lempiasioitani koko lisäosassa olikin uuden Isle of Armor-Pokedexin täyttö. Saarta oli kiva tutkia, kun en tiennyt yhtään etukäteen mitä kaikkia poksuja sieltä löytyi, joten esimerkiksi nähdessäni juuri maskottipokémonini Wooperin, hymyä oli aika lailla mahdoton pidätellä. :D Vanhojen poksujen lisäksi me pääsimme myös näkemään kunnolla Galarian Slowpoken uuden kehitysmuodon, Galarian Slowbron, joka on oikein veikeä ja hauska otus. Kaikkein mielenkiintoisin Pokémon oli kuitenkin täysin uusi legendaarinen Kubfu, joka on aivan älyttömän suloinen. Pelissä näytetty pieni esittelyvideo, jossa Kubfu paljastetaan ensimmäisen kerran, oli sydäntä lämmittävän söpö. :D Myös Kubfun kehitysmuoto Urshifu on ihan kiva. Valitsin itselleni vesityyppisen Rapid Strike Style-version, koska se oli mielestäni hivenen mielenkiintoisempi designiltaan.

Tarina ja tehtävät

Vaan mitä lisäosan tarinassa sitten tapahtuu? Pelaaja saa lipun Isle of Armor-saarelle, jossa hän päätyy puolivahingossa Mustard-nimisen vanhan herran pitämälle dojolle. Ennen tätä, pelaaja kohtaa myös täysin uuden rivalin - Shield-versiossa Psychic-tyyppisiä Pokémoneja käyttävän Averyn ja Swordissa Poison-tyyppisiä Pokémoneja käyttävän Klaran. Heistä lisää vähän myöhemmin. Mustard haluaa otella pelaajaa vastaan ja laittaa hänet suorittamaan erilaisia pieniä tehtäviä, jotta tämä voi yrittää nousta dojon huipulle uudeksi... mestariksi? Totta puhuakseni en enää muista, saiko sieltä jonkun varsinaisen tittelin, mutta Mustardin päihittäneeksi dojon parhaaksi ottelijaksi on kuitenkin tarkoitus pyrkiä.

Ensimmäisessä tehtävässä pelaajan täytyy koittaa saada kiinni kolme huippunopeaa Slowpokea, jotka varastivat Averyn/Klaran dojo-univormun. Tämä oli hauska tehtävä ja lähes polkupyörän nopeudella ravaavat Slowpoket olivat todella hupaisa näky. :D Myös Slowpokejen ottelumusa oli todella hyvä! Tämän jälkeen pelaajaa kannustetaan tutkimaan uutta Isle of Armor-saarta, koska hänen tulee etsiä nippu Max Mushroom-sieniä. Tämä ei ollut kauhean mielenkiintoista ja tehtävistä ehdottomasti tylsin. Viimeisenä kolmannessa tehtävässä pelaajan täytyy otella rivaliaan vastaan Dynamax-ottelussa, mikä olisi muuten ollut kivaa, mutta harmi kyllä Pokémonini olivat ihan ylilevelisiä, mikä teki otteluista niin helppoja, että nekin olivat aika tylsiä. Tästäkin lisää myöhemmin.

Tehtävät suoritettuaan pelaaja saa Mustardilta viimein uuden legendaarisen Kubfun, joka täytyy viedä toiseen saaren kahdesta tornista - joko rannalla olevaan Tower of Watersiin tai vuorenhuipulla seisovaan Tower of Darknessiin. Se kumman tornin pelaaja valitsee, määrittää kumpaan formiin Kubfu kehittyy. Oteltuaan pelkällä Kubfulla tornin huipulle asti, pelaaja kohtaa Mustardin ja tämän oman Kubfun. Voitettuaan heidät ottelussa, Kubfun voi kehittää Urshifuksi. Otteleminen tornissa Kubfun kanssa oli ihan kivaa ja voitin Mustardin melko helposti. Tykkäsin myös että tornin sai valita itse, ja otin tosiaan vesityyppisen koska tykkään Water-tyyppisestä Urshifusta hivenen enemmän. Vesitorni kuulosti myös haastavammalta näistä kahdesta, koska toisessa tornissa olevat Dark-tyypit olisivat olleet heikkoja Kubfua vastaan, joten senkin puolesta se oli mielestäni kivempi valinta. Mä pidän haasteista. :D

Tornin jälkeen pelaaja palaa dojolle, jossa hän kohtaa Hopin! En osannut todellakaan odottaa tätä ja olin ihan innoissani nähdessäni hänet! :D Mä tiedän että Hop saa paljon vihaa niskaansa, mutta hän on yksi mun lempirivaleista, joten oli tosi kiva että hänellä oli yllättäen pieni rooli tässä DLC:ssä. Mä ja Hop lähdetään etsimään Isle of Armor-saarelta Max-hunajaa, jolla voi saada Urshifulle Gigantamax-muodon. Tämä koko tehtävä oli vähän... outo. Mä tykkäsin olla Hopin seurassa, mutta tapahtumat hänen kanssaan olivat kovin tylsiä ja jotenkin hidastempoisia. Me autetaan mm. metsässä olevaa eksynyttä Petililiä ja jahdataan Applinia, jonka jälkeen me kohdataan vielä vihainen Dynamax Vespiquen, joka pelaajan täytyy luonnollisesti päihittää ottelussa. Vespiquen pudottaa Max-hunajaa, mitä mä voin nyt antaa Urshifulleni, jonka jälkeen viimeinen tehtävä on otella täysi kuusi-vastaan-kuusi ottelu Mustardia vastaan dojon pihalla, joka käyttää omaa Gigantamax Urshifua.

Tämä Hop-osio oli mun mielestä tosiaan oikein kiva, koska tykkäsin että Hop teki paluun. Mutta samaan aikaan tehtävät hänen kanssaan olivat kuitenkin vähän tylsiä, suuresti sen takia, että Pokémon-pelit ovat edelleen kovin eh... animaatiollisesti rajallisia. Tuntuu tyhmältä olla näkemättä että Applin putoaa pelaajan päähän, ja saada sen sijaan vain musta ruutu ja teksti *tumps* tai jotain vastaavaa, jonka jälkeen Hop kommentoi että "oho Applin osui sua päähän". Meinaan kamoon Game Freak, ettekö te oikeasti voi animoida pientä sekunnin pituista cutsceneä jossa Applin oikeasti putoaa pelaajan päähän? No mutta, tästäkin lisää vähän myöhemmin. Ja muuten Hop-osio oli oikein kiva. Tykkäsin Dynamax-ottelusta Vespiquenin kanssa ja musta oli kivaa että Hop vihjaili meidän ehkä tapaavan Sonian tulevassa Crown Tundra-lisäosassa.

Isle of Armorin tarinaosuus oli mielestäni ihan onnistunut, mutta paikoin vähän turhan yksinkertainen ja tylsä. Olen kuullut monien sanovan, että tarina oli ihan liian lyhyt ja sisällötön, mutta mä en ole ihan niin vahvaa mieltä. Mun mielestä DLC tarjosi oikeastaan juuri sen verran tarinaosuutta kuin olin ajatellutkin sen tarjoavan, joten en ollut mitenkään pettynyt. Mutta olisin kyllä tykännyt, jos tarina olisi ollut vielä vähän mielenkiintoisempi ja syventynyt uusiin hahmoihin enemmän. Mustard oli ihan ok hahmo, mutta olisin mielelläni oppinut hänestä lisää, kuten myös hänen vaimostaan Honeysta ja pojastaan Hydestä. Myöskin uusi rivali oli iso pettymys, mutta jälleen kerran, puhun siitä tarkemmin myöhemmin. Kuitenkin, tarina oli mielestäni ihan ok, sellainen 3/5 tasapaksu paketti, enkä missään vaiheessa mitenkään inhonnut sitä tai ollut tylsistynyt sen parissa.

Uudet hahmot

Isle of Armor-lisäosa esitteli muutamia uusia hahmoja, joista keskeisimmässä roolissa olivat Mustard ja uusi rivali, Avery tai Klara. Mustardin kanssa oltiin paljon tekemisissä ja tykkäsin hänen hahmostaan kovasti. Olisin toivonut oppivani hänestä vielä enemmän, mikä kertoo siitä, että hahmo oli ainakin jollain lailla mielenkiintoinen. Oli hauskaa että Mustard esiteltiin sellaisena vanhana hitaana papparaisena, mutta otellessaan tosissaan, hän näyttikin voimakkaan ja ketterän puolensa. :D Lisäksi tykkäsin Mustardin tavasta pelata Pokémon Questia olohuoneessaan. xD Hänen vaimonsa Honey ja poikansa Hyde jäivät tosi taka-alalle, eivätkä jääneet mitenkään erityisesti mun mieleen.

Mun peliversio on Shield, joten sain rivalikseni Psychic-tyyppisiä Pokémoneja käyttävän Averyn. Hänen designinsa on hauska, vaikka Klara näyttää ehkä vähän paremmalta. Olen nähnyt gameplayta myös Sword-versiosta, joten pystyn vertailemaan rivaleja toisiinsa. Hassua, mutta tykkään ehkä Averysta enemmän. Hänen typerät psyyke-sanaleikkinsä olivat jollain lailla hauskoja, ja jostain syystä rivalin luonne sopi mielestäni Averylle Klaraa paremmin. Jotenkin Averysta vaan näkee, että hän on juuri sellainen itsekäs pöljäke. :D Sillä rivali on tosiaan DLC:n tarinan aikana melko ilkeä pelaajaa kohtaan ja käyttää jopa huijauskeinoja voittaakseen dojon tittelin itselleen. Mutta samaan aikaan ei ole kovin viisas. :D

Mä tykkäsin rivalin luonteesta paljon, ja olen iloinen että Game Freak antoi meille taas tällaisen toivotun "ilkeän" rivalin. Avery oli todella näsäviisas, viekas ja itsekäs, vähätteli mun taitojani vaikka hävisi koko ajan itse, yritti pidätellä mua etenemästä pysähtymällä ottelemaan mua vastaan ja oli vain kaikin puolin sellainen tyypillinen huono häviäjä, joka ei voi sietää tapaavansa jonkun itseään taitavamman. Musta oli kivaa, että Avery myös huijaa viimeisessä Dynamax-matsissaan mua vastaan, käynnistämällä (muistaakseni) Psychic-terrainin jo ennen kuin ottelu alkaa, jotta hän olisi etulyöntiasemassa. Kaiken tämän takia, mun mielestä oli valtava harmi, että rivalin rooli jäi kuitenkin lisäosassa todella pieneksi ja mitäänsanomattomaksi.

Averya nähdään vähän parin ensimmäisen dojo-tehtävän parissa, mutta sen jälkeen hän jää aika lailla taka-alalle. Rivalia vastaan voi onneksi otella myöhemmin uudestaan, mutta muuten hän vain seisoo dojossa tekemättä mitään. Olin toivonut että rivali olisi ollut tarinassa paljon enemmän mukana. Olen kuullut monien sanovan, että Averyn/Klaran olisi pitänyt lähteä pelaajan mukaan Hopin sijaan tarinaosuuden loppupuolella, niin että he olisivat saaneet enemmän aikaa hahmonkehitykselle ja ehkä jopa ystävystyneet pelaajan kanssa. Niin paljon kuin mä rakastinkin Hopia, tässä olisi mielestäni ollut paljon enemmän järkeä. Eikä meidän olisi välttämättä tarvinnut miksikään sydänystäviksi muuttua, koska on hyvä ettei pelaaja ole kuitenkaan kaikkien rakastama, mutta jonkinlainen bondaaminen olisi mielestäni sopinut tarinan lopulle loistavasti. Tosi sääli, sillä ajattelin näiden uusien rivalien olevan yksi mielenkiintoisimpia juttuja tässä DLC:ssä, mutta toisin kävi. Avery jäi todella pieneksi osaksi koko kokemusta ja tuntui vähän hukkaanheitetyltä konseptilta.

Lisäosan ongelmia

En halua kirjoittaa mitään kauhean pitkää sepostusta tähän kohtaan, koska tästä aiheesta voisi kirjoittaa kokonaisen oman postauksensa, mutta mun on pakko sanoa muutamia asioita, jotka haittasivat mua pelatessani Isle of Armoria. Mä mainitsin jo yhden näistä ongelmista, eli sen mistä Game Freak ja koko Sword ja Shield ovat saaneet niskaansa kommentteja koko pelien elon ajan - "huonot animaatiot". En odottanut lisäosan mitenkään korjaavan Swordin ja Shieldin töksyjä animaatio-ongelmia, mutta olin toivonut salaa mielessäni, että niitä oltaisiin paranneltu vähäsen. Ajattelin, että koska DLC:ssä on vähemmän tekemistä kuin kokonaisessa uudessa pelissä, siinä oltaisiin voitu panostaa enemmän näihin animaatio-ongelmiin. Mutta ehei, silti se Applin putosi mun päähän mustaamalla kuvan ja vain Hopin kertomana, että näin tapahtui. Olisin niin toivonut, että lisäosassa olisi ollut enemmän pieniä cutscenejä, kuten se missä Kubfu esiteltiin. Esimerkiksi kohta missä Dynamax-Vespiquen hyökkää pelaajan kimppuun, näytti tosi tyhmältä, koska mitään kunnollista animaatiota ei näkynyt. Koko kohtaus olisi ollut mielestäni sata kertaa hienompi, jos siinä olisikin tullut sellainen video, missä kuva ensin hämärtyy, maa tärisee, Hop ja pelaaja katsovat hämmentyneinä valtavaa puuta, jonka oksien seasta kaivautuu esiin valtava punasilmäinen Vespiquen, joka karjuu ja imaisee pelaajan Dynamax-otteluun. Meinaan tässäkään kohdassa Pokémonia ei ollenkaan näytetä, kamera vaan zoomaa pelaajan naamaan, kuva mustuu ja siihen tulee tekstilaatikko, joka kertoo mitä tapahtui. Tämä on sellainen asia, minkä toivon kovasti muuttuvan tulevissa peleissä, ja ehkä isoin ongelmani tällä hetkellä Pokémonin kanssa. Toivottavasti te ymmärrätte mitä mä tarkotan - musta tuntuu etten osaa selittää tätä kauhean hyvin. Lähinnä mä kaipaan pieniä videoita/animaatioita/cutscenejä - mitä vain tällaisia - jotka tekisivät pelistä ja sen maailmasta heti paljon eläväisempiä.

Toinen vähän tähän liittyvä ongelma on seuraavat Pokémonit. Olin huippuinnoissani, kun tajusin Game Freakin yllättäneen meidät seuraavilla Pokémoneilla, mutta valitettavasti he onnistuivat jotenkin möhlimään senkin. Jostain syystä pelaajaa seuraavat Pokémonit toimivat tosi huonosti - ne kulkevat oudossa tahdissa, niin etteivät nopeatkaan poksut pysy aina pelihahmon perässä, tai ovat niin nopeita, että ne pysähtelevät koko ajan typerästi. Jos olette pelanneet lisäosaa tai nähneet siitä videoita, ymmärrätte varmasti mitä mä tarkoitan. Tämä vähän pilasi hienoa yllätystä, sillä tuntuu että seuraus-animaatiot ovat todella hutaistuen tehtyjä - ihan kuin Game Freak olisi vain laittanut seuraavat Pokémonit reagoivat pelihahmoon kuin villi Pokémon, mutta tehnyt pelaajan ympärille näkymättömän seinän, mikä estää ottelun alkamisen ja tämän takia poksu "törmää" pelaajaan oudosti. En tiedä onko tästä kyse, mutta siltä se mun mielestä näyttää. Tykkään ja arvostan silti, että seuraavat Pokémonit tulivat takaisin edes jossain muodossa, mutta vähän outoa miten huonosti ne toimivat. Meinaan Let's Go Pikachussa seuraavat Pokémonit oltiin toteutettu mielestäni täydellisesti, joten hassua etteivät ne onnistuneet lisäosassa kunnolla.

Sitten vielä yksi pieni ongelma lisäosan kanssa oli se, että Pokemonien levelit olivat huonosti toteutettuja. En tiedä miten jonkinlainen levelien skaalaus pelaajan tason mukaan tulisi toimimaan, mutta tietääkseni sellainen on ihan mahdollista ja sen pitäisi toimia Pokémoninkin kaltaisessa pelissä ihan hyvin. Mun tiimini oli melkein 90-levelinen, kun tulin Isle of Armorin saarelle, joten Averyn ja muiden 60-tasoiset Pokémonit eivät tuntuneet yhtään missään. Korjasin ongelmaa vähän sillä tavalla, että kokosin itselleni puoliksi uuden tiimin mitä käytin DLC:n aikana. Mutta oli se silti harmi, että esimerkiksi aloituspokémonini ensimmäinen Gigantamaxaus tuntui tosi vaisulta, kun vastuksesta ei ollut mihinkään. Toivoin kovasti, että vastustajien Pokémonien tasot olisivat olleet korkeampia, varsinkin kun monilla oli ollut sellainen käsitys, että peli skaalaisi tasot nimenomaan pelaajan käyttämien poksujen mukaan. Mutta ei kai sitten. :( Ymmärrän että se voi olla vähän rikkinäinen kokonaisuus, mutta olisin silti valinnut sen ylihelppojen matsien sijaan.

Yhteenveto

Näiden ongelmien lisäksi lisäosassa oli vielä joitain muitakin pikkuvikoja, kuten se, miten surkeasti kamera toimi välillä. Varsinkin kun liikuin polkupyörällä ja etsin Digglettejä pienistä koloista ja läheltä seiniä, pelin kamera heilui ihan miten sattuu ja välillä venyi niin oudoksi, ettei pelihahmo näkynyt kuvassa enää ollenkaan. Tämä on ehkä pieni juttu, mutta teki mieli vielä mainita sekin, koska se vaikutti pelikokemukseeni. Nämä animaatio-ongelmat, huonosti seuraavat Pokémonit ja ihan ok tasoltaan ylihelppo tarina, tekivät lisäosasta loppujen lopuksi vähän ristiriitaisen kokemuksen. Siinä oli mielestäni paljon hyvää ja yleisesti sanottuna tykkäsin siitä. Viihdyin sen parissa, rakastin pyydystelllä uusia Pokémoneja, ja nautin yksinkertaisesta tarinasta, mutta toivoin DLC:ltä enemmän. Toivoin että se olisi korjannut ongelmia, mistä Swordia ja Shieldiä haukuttiin, mutta sen sijaan DLC tuntui siltä, kuin se olisi tehty jotenkin puolikiireessä. Odotan kyllä suurella mielenkiinnolla, millainen tuleva Crown Tundra tulee olemaan, ja korjaako se näitä ongelmia millään tavalla. Epäilen kovasti, mutta sittenpähän se nähdään. Kuitenkin, Isle of Armor oli kiva kokemus ja olen iloinen että pääsin pelaamaan sitä. Mun mielestä tämä lisäosien teko on edellen hyvä tapa Pokémonille, kun he haluavat pitää välivuoden, eivätkä kasata kiireellä uutta kokonaista peliä. Toivotaan että tämä on edelleen jonkinlaista kokeiluvaihetta, jotta tulevaisuudessa odottavat pelit olisivat "laadukkaampia".

Kiitos kuvista: imore.com, gamingtrend.com, samurai-gamers.com, nintendolife.com

Täällä ollaan!

 

No mutta heipähei! 

Muistaakohan kukaan enää mun olemassaoloa, koska mä aika lailla katosin pariksi kuukaudeksi johonkin maan syövereihin - kuin Diglett konsanaan. :) Olen tästä jälleen kerran tosi pahoillani ja sanon heti, että mun blogielämäni on nyt tällaista: epäsäännöllistä, välillä aktiivisempaa välillä vähemmän aktiivisempaa. Mutta en tule ikinä yhtäkkiä lopettamaan blogia sanomatta siitä mitään, vaan yritän pitää teidät ajan tasalla mun aktiivisuudesta niin hyvin kuin pystyn. Enkä siis ole missään tapauksessa miettimässä blogini lopettamista, mutta halusin mainita tämän varmuuden vuoksi. Saatan kadota välillä, mutta en ikinä halua kadota kokonaan sanomatta mitään. Tällä kertaa homma pääsi kuitenkin lipsumaan pahasti, koska elämä on taas kerran vähän turhan vaikeaaaa... Mutta tänään tullut uusi video tulevasta Pokémon Sword ja Shield-lisäosasta, The Crown Tundrasta, nosti onneksi mun Pokémon-intouttani vihdoin taas korkeammalle. Sekin on nimittäin ollut äärimmäisen pohjalla viime aikoina ja varmasti vaikuttanut tähän hiljaiseloon.

Mun elämä on tosi kiireistä ja stressaavaa, kun painin erilaisten tyypillisten milleniaali-ongelmien parissa elämäni kanssa, mutta älkää musta turhaan huolehtiko. :D Mulla menee silti ihan hyvin, aikaa ja energiaa on vaan tosi vähän, minkä takia blogi jää välillä pahasti taka-alalle. Mutta tarkoitukseni on taas yrittää kirjoittaa enemmän ja aion ainakin julkaista ihan pian postauksen, mikä mun piti tehdä jo aikoja sitten Isle of Armorista... En ole myöskään unohtanut fossiilipostauksia, vaan kirjoitan niistäkin vielä lisää mahdollisimman pian. Ja kiitos kaikille muuten ihanista kommenteista mitä tänne on jätetty joskus kesällä jo! Olen lukenut ne kaikki ja olen tosi kiitollinen teidän mukavista sanoista! Ne piristää aina mieltä! :) Koitan vastailla niihinkin jossain vaiheessa.

Harmi, että mun uusimmaksi postaukseksi oli vielä jäänyt niin negatiivinen postaus, sellainen millaisia en tyypillisesti edes tykkää kirjoittaa, mutta ei mahda mitään. Mulla ei ole kauheasti sanottavaa tämänpäiväisestä Crown Tundra-videosta, paitsi että lisäosa näyttää mielestäni kivalta ja mielenkiintoiselta. Toivottavasti teillä kaikilla menee hyvin ja muistakaa edelleen pestä niitä käsiänne! Ja maskit naamaan busseissa jos vaan mitenkään mahdollista! Ryhdytään yhdessä osaksi Team Skullia ja päihitetään tämä pahuksen pandemia, jookos?

Syvä pahottelu vielä kerran mun hiljaiselosta! Mutta huomenna tai ylihuomenna pitäisi tulla uusi pidempi postaus! Sitä ennen, ihanaa alkanutta syksyä kaikille! <3

Pokémon Unite: yhdistää fanit vihallaan

Viime viikon Pokémon Presents-videon jälkeen on ollut kivaa odottaa seuraavaa, viikon päähän edellisestä luvattua, samanlaista Presents-videota. Varsinkin sen takia, että Pokémontiimillä oli heidän sanojensa mukaan jokin uusi projekti tuloilla, josta he halusivat kertoa lisää ihan omassa videossaan. Spekulaatiot ja teoriat lähtivät juoksemaan, eikä aikaakaan kun Pokémon-fanikunta oli intoa täynnä ja videon odottamisesta tuli hypetettyä. Pyrin itse pitämään odotukseni matalalla, koska olen oppinut ettei Pokémonin kohdalla kannata ikinä odottaa sitä mikä tuntuisi luontevalta. Silti ajatukset Sinnoh-remakeista tai ehkä jonkinlaisesta uudesta Pokémon Stadium-pelistä nousivat esiin, joten istuin Presents-videon ääreen katsomaan sitä livenä intoa täynnä.

Video napsahti käyntiin ja siinä esiteltiin uusi ...mobiilipeli.

Okei, todellisuudessa en odottanut tältä videolta paljoakaan, enkä ole siksi varsinaisesti pettynyt itse peliin: uuteen Pokémon Unite-nimeä kantavaan moninpeliin, jossa kymmenen pelaajaa voi taistella joukkueena toisiaan vastaan erilaisilla kentillä. Pelin tarkoituksena on valita jokin pelattava Pokémon, ja koittaa sitten otella yhteistyöllä muita Pokémoneja vastaan, keräten pisteitä tiimin omaan pinoon, tottakai vastustajajoukkue voittaen. Pelissä itsessään ei ole varmaan mitään vikaa. Ei se näytä mitenkään huonolta ja monet varmasti tulevat tykkäämään siitä. (Tosin itseäni se ei kiinnosta.) Kuitenkin, tämä uudempi Presents-video ja Pokémonin suunta yleisesti, ei ollut läheskään sellainen mitä fanit toivoivat, ja se näkyy tällä kertaa lujaa ja selkeästi.

Pokémon Uniteen liittyvät Youtube-videot ovat täynnä alaspäin painettuja peukkuja. Videoista tapellaan sosiaalisessa mediassa, niin Tumblrissa kuin Twitterissäkin. Ja pakko sanoa, että tällä kertaa jopa mä yhdyn tähän mesoamiseen vähäsen - omalla, toivon mukaan, harmittomalla tavallani. Kuten sanoin jo aiemmin, itse peli on ihan ok. Se ei ole tällä kertaa suurin ongelma, vaan fanit ovat ärtyneempiä Game Freakin tavalle mainostaa pelejään. He antoivat meille viikon aikaa odottaa jotain "suurta projektia", joka päätyikin olemaan kymmenen minuutin video mikrotransaktioita sisältävästä mobiilipelistä, jonka taustalla olevat tiimitkin ovat lukemani mukaan hieman hm... hämäräperäisiä.

Game Freakilla on ollut viime aikoina selvästi ongelmia asioiden uutisoimisissa ja mainonnassa. Ihan kuin he eivät aina ymmärtäisi mitä fanit toivovat heiltä, mistä fanit ilahtuvat ja mikä saa heidät suuttumaan. Miksi nostaa ihmisten intoa, odotuttamalla heitä viikon, vain esitelläkseen jotain tällaista? Tottakai ihmiset suuttuvat. Pokémon Snapin jälkeen odotukset olivat korkealla, koska tämän uuden videon odotettiin olevan jotain vielä hienompaa. GF tuntuu kuitenkin vain ihmettelevän fanien reaktiota - he jopa poistivat Uniten trailerin hetkeksi Youtubesta, todennäköisesti saadakseen karistettua sen dislikeja. Melkein kuin GF koittaisi lakaista "epäonnistumisensa" maton alle. Ja tämä on se, mikä faneja todellisuudessa suututtaa.

Jotain vastaavaa tapahtui myös vähän aikaa sitten, kun Game Freak mainitsi Isle of Armoria koskevassa haastattelussa, että heillä oli "aina tarkoitus palauttaa Swordiin & Shieldiin lisää vanhoja Pokémoneja lisäosien kautta". Jos tämä pitää paikkaansa, niin miksi ihmeessä he eivät sanoneet tätä silloin, kun ihmiset suuttuivat National Dexin poistamisesta? He olisivat voineet sanoa, että he palauttavat yli 200 monsteria peleihin myöhemmin, mutta inttivät sen sijaan navakasti, että Pokémonien puuttuminen on perusteltavissa "hienojen animaatioiden" takia. Jos he olisivat jättäneet tämän sanomatta ja kertoneet suunnittelevansa lisätä poksuja myöhemmin, fanien reaktio olisi voinut jäädä paljon vaimeammaksi ja koko Dexit-hullunmylly olisi saattanut jäädä tapahtumatta.

Game Freakin käytöstä on tottakai vaikea tulkita, eikä sitä voi kuin oikeastaan spekuloida. Mä olen sellainen henkilö, etten yleensä puutu tällaisiin asioihin tai puhu niistä kauheasti ääneen. Mutta Pokémon on tällä hetkellä sen verran ohuella jäällä, että halusin tuoda tätä asiaa vähän esiin. Henkilökohtaisesti mä en ole mitenkään suuttunut tai pettynyt tähän uuteen Presents-videoon - mä olen sellainen ihminen, joka ei osaa vaatia asioita, vaan tyytyy aina vähempään. Mun odotukset eivät olleet korkealla, joten viikon odottaminenkaan ei haitannut. Mutta mäkin olen vihdoin ja viimein alkanut turhautua Game Freakia kohtaan, koska liityn muiden fanien mielipiteeseen siitä, ettei GF osaa tulkita fanikuntaansa. Joku ehkä ajattelee, ettei tämä kuulu pelintekijöiden toimenkuvaan mitenkään. He vain keskittyvät pelien tekoon, eikä fanien toiveilla ja nurinalla ole väliä. Mutta nykyään kun Internet on keksitty ja maailma muuttumassa, tällaiset asiat alkavatkin itse asiassa olla aika tärkeitä. Sisällöntuottajia vaaditaan yhä enemmän ja enemmän tekemään yhteistyötä faniensa kanssa, tai ainakin kuuntelemaan enemmistöä.

Pokémon Uniten julkaisu ei itsessään ollut eilisen videon ongelma tai kohun aiheuttaja. Pelissä ei ole mitään vikaa, eikä kukaan olisi varmaankaan suuttunut, jos se olisi paljastettu muiden pelien seassa viime viikon videossa. Fanien tyytymättömyys perustuu enemmän siihen, miksi Game Freak teki taas jotain mikä sai kaikki vain hermostuneiksi. Eikö GF ymmärrä tekevänsä huonoja valintoja? Eivätkö he tajunneet, ettei viikon odottamisen jälkeen kukaan innostu mobiilipelistä? Eivätkö he ymmärrä, että he menettävät kohta koko fanikunnan, jos he jatkavat huonoja valintojaan tästäkin eteenpäin? Mä uskon henkilökohtaisesti, että Game Freakin ongelmat tulevat jostain ylemmältä taholta. Uskon, että heihin kuuluu paljon intohimoisia luovia työntekijöitä, jotka haluaisivat tehdä valtavia, upeita ja onnistuneita pelejä ajan kanssa jakaen niitä maailmalle, mutta joku jarruttaa tätä. Ehkä se joku on rahanahne? Ehkä se joku on laiska, ja ajattelee että Pokémon tuottaa tekivät he mitä hyvänsä millä aikataululla tahansa? Noh, tuskin itse Arceuskaan tietää mitä pelistudion kulisseissa tapahtuu, mutta se alkaa olla selvää, että jonkin pitäisi muuttua.

Kaikesta tästä huolimatta, mä olen edelleen toiveikas. Ehkä ne Sinnoh-remaket ovat silti tulossa lähitulevaisuudessa, ja tulevat olemaan upeita? Ehkä Pokémon Snapin tulo tarkoittaa, että GF on liukumassa oikealle raiteelle? Ehkä Swordin & Shieldin DLC:t tehtiin sitä varten, että tuleviin peleihin voidaan panostaa enemmän, koska GF myöntääkin pelien jääneen pinnallisiksi? Toivottavasti. Mä en ole vihainen, enkä pettynyt. Mä olen vaan... kyllästynyt. Koska mä toivon niin kovasti, että Pokémon nousisi takaisin upeaan loistoonsa. Ja mä toivon että Game Freaki oppisi kommunikoimaan faniensa kanssa paremmin. Silleen hyvällä tavalla - terveellisesti. Tehden omia projektejaan, mutta ymmärtäen meidän näkemyksemme ja kunnioittavansa niitä. Ymmärtäen mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja mistä fanit eivät ilahdu. Hypettäkää ensi kerralla Pokémon Snapia! Kertokaa Sinnoh-remakeista heti kun voitte! Koittakaa tehdä seuraavista Pokémon-peleistä sellaisia, joissa on korjattu Swordin ja Shieldin ongelmia! Kerätkää palautetta! Korjatkaa, kehittäkää! Asettukaa meidän asemaan ja yrittäkää ymmärtää mihin projekteihin tulee panostaa ja mitkä kiinnostavat vähemmän!

Huh-huh, tällä kertaa tuli vähän tällainen erikoinen postaus, mutta toivottavasti ymmärsitte edes jotenkin mitä mä yritin sanoa. Mun tekstini voi nimittäin olla aika sekavaa, koska kirjoitin tämä postauksen aikaisin aamulla väsyneenä. :D Pääpointtina kai se, että Game Freakin on paras olla odotuttamatta Pokémonfaneja ensi kerralla pelkkää yhtä mobiilipeliä varten, koska ihmiset EIVÄT näytä tykkäävän siitä. (ʘ‿ʘ✿) Lisää asiaa Pokémon-pelien ongelmista piakkoin, kun koitan saada kirjoitettua Isle of Armorista postauksen.

Pokémon-fossiilit #11: Amaura & Aurorus

Sail Fossil: Amaura & Aurorus

Amaura ja Aurorus ovat jälleen sellaisia Pokémoneja, joiden olemassaolon mä meinaan aina unohtaa. Musta tuntuu että nämä kaksi ovat saaneet aika vähän huomiota muutenkin, esimerkiksi animessa tai peleissä, mikä on harmi, koska tässä kaksikossa ei ole suinkaan mitään vikaa. Amaura on pieni dinosaurus, joka eli aikoinaan Pokémon-maailman kylmimmissä kolkissa. Sen luonnollisia vihollisia olivat Tyrantrumit, joita Amaura nimenomaan pakeni kylmille seuduille. Aurorus liikkui tottakai samoilla alueilla ja oli luonteeltaan tyypillisesti rauhallinen Pokémon. Ne pystyivät kuitenkin suuttuessaan muodostaa jääseiniä suojaksi eteensä, sekä koteloimaan vastustajansa jäälohkareen sisään. Amauran kyljissä olevista kristalleista hehkuu kylmää ilmaa, joka voi saavuttaa jopa -150:n celsiuksen asteen. Pokémon viilentää sillä itseään, sillä se ei selviä lämpimässä ilmassa pitkään.

Amaura ja Aurorus perustuvat tottakai pitkäkaulaisiin dinosauruksiin, luultavasti sauropodeihin, joita eli tosimaailmassa yli 200 miljoonaa vuotta sitten. Sauropodien fossiileja on löydetty lähes kaikkialta maailmasta, myös kylmältä Antartikselta, joten ne sopivat näiden jääpokémonien ideaksi loistavasti. Sauropodien lisäksi Pokémoneissa näyttäisi olevan viittauksia myös Amargasaurus-suvun dinosauruksiin, joilla oli Amauran ja Auroruksen tavoin eräänlainen purjemainen niskakoriste. Auroruksen design on saattanut saada vaikutteita myös kuningattarien tavasta pukeutua koruihin ja viittaan, ollen näin luonteva vastapari Tyrantrumille ja sen kruunupäiselle kuningasmaiselle designille. Hehkuva niskakoriste jääpokémonien päässä ja kaulassa muistuttaa revontulia.

Sauropodin fossiili

Amargasaurus

Amaura ja Aurorus ovat tosiaan sellaisia Pokémoneja, jotka unohdan melkein aina. Mä tykkään niiden ideasta kovasti ja poksujen designitkin ovat ihan ok, mutta en sanoisi näitä miksikään lemppareikseni. Varsinkin Amauran design on mielestäni jollain tavalla vähän liian epäpokémonmainen, ja mulle tulee siitä vaan mieleen joku My Little Pony-hahmo. Aurorus on sen sijaan ihan tyylikäs, muttei sekään ole tehnyt muhun valtavaa vaikutusta. Silti, tässä kaksikossa ei ole mitään suurta vikaa, vaan tykkään näistä, mutta en ehkä käyttäisi ikinä tiimissäni. Tai no, ehkä jonain päivänä. Aurorus on kuitenkin ihan hieno. En näköjään osaa sanoa kauhean tarkasti mitä mieltä olen näistä. :D Ihan ok Pokémoneja kai sitten.

Uusi Pokémon Snap! + muuta pientä

Pokémon Swordin ja Shieldin ensimmäinen lisäosa on vihdoin täällä: The Isle of Armor, jota en malta päästä kokeilemaan! Mulla oli eilen muuta ohjelmaa, joten en ehtinyt pelata vielä ollenkaan, mutta mä ostin sen tänään ja odottelen nyt että peli lataa. (◕◡◕) Kirjoitan lisäosasta jonkinnäköisen yhteenvedon sitten kun läpäisen sen tarinaosuuden, toivottavasti piakkoin tässä kesän aikana.

Tänään mä puhun kuitenkin ihan muusta, nimittäin eilen tulleesta Pokémon Presents-videosta, jossa paljastettiin uusia pienempiä Pokémon-pelejä. Videossa esiteltiin ensin kaksi pientä puhelinpeliä: Pokémon Smile, hampaiden harjauspeli xD, sekä Candy Crushmainen Pokémon Café Mix-älypeli. Näistä kumpikaan ei öh... herättänyt mussa minkäänlaista kiinnostusta. Pokémon Cafe Mix voi olla ihan hauska, ja se tulee puhelimen lisäksi myös Switchille, mutten usko ikinä kokeilevani sitä. Ja Pokémon Smile taas... En taida olla sen kohdeyleisö. :D Eikä varmaan moni muukaan joka katsoo livenä Pokémon Directejä, joten sinäänsä hassu paikka julkaista tuollainen peli. Musta vähän tuntuu, että Pokémon Smilesta voi hyvinkin syntyä jonkinlainen internet-meemi, kun kerran Pokémon Sleepkin päätyi sellaiseksi. xD Nooh, toivotaan että se auttaa joitain perheitä vaikeissa hampaiden harjaustuokioissa.

Näiden lisäksi Pokémon GO pääsi myös hetkeksi valokeilaan, ja videossa näytettiin siihen tulevia uusia juttuja, kuten Galarian Farfetch'd ja Mega-evoluutiot. Mä pelaan edelleen GOta aina silloin tällöin, mutta ottelen siinä tosi harvoin, ja keskityn enemmän Pokedexin täyttämiseen ja poksujeni kehittämiseen. Sen takia Mega Pokémonit eivät ole mulle mikään iso juttu, varsinkaan kun en muutenkaan pidä niistä. Mutta toivottavasti ne tuovat iloa niille, jotka ovat kaipailleet niitä.

Pokémon Presents-videossa oli vielä neljäs, Switchille tuleva, vähän suurempi peli, jota monet pokémonfanit ovat odottaneet jo kaksikymmentä vuotta: uusi Pokémon Snap! Mä pomppasin riemusta kattoon, kun tajusin mikä peli oli kyseessä, koska mäkin olen toivonut uutta Pokémon Snapia jo ikuisuuden. En ole loppujen lopuksi pelannut vanhaa Nintendo 64-konsolille tullutta Snapia kauheasti, mutta tykkäsin aina pelin konseptista ja gameplaysta tosi paljon. Tämä uusi Switchille tuleva Snap on vielä rakennusvaiheessa, joten voi mennä pitkään ennen kuin peli julkaistaan. Se ei kuitenkaan haittaa mua yhtään, vaan tykkään että on jotain mitä odottaa. Peli näyttää tosi kivalta!

Ja odottamisesta puheen ollen, Presents-videossa mainittiin vielä se, että Pokémontiimillä on jokin iso projekti tuloillaan, josta he kertovat lisää uudessa videossa ensi viikon keskiviikkona. Mielenkiintoista! Onko mitenkään mahdollista, että tämä olisi vihdoin ja viimein ne kovasti odotetut Sinnoh-remaket? Vai tuleeko sieltä Let's Go Togepi ja Marill? :D Monet tuntuvat olevan ärtyneitä, ettei tätä projektia näytetty tässä eilisessä videossa, mutta mun mielestä on tosiaan vaan mukavaa, että on jotain mitä odottaa. Ehkä mun elämässä on niin vähän sisältöä, ettei mulla ole muuta odotettavaa, kuin Pokémon Direct. :') Pitää kai vain toivoa parasta ja pelätä pahinta. Sinnoh-remaket olisivat mahtava yllätys, kun taas Pokémon Potty Time ei niinkään...

Galarian Slowbro (ja päivitys)

Heippa taas pitkästä aikaa!

Sen taitaa huomata aika selvästi, miten paljon mun töiden jatkuminen vaikuttaa postaustahtiin... Pahottelen tätä kovasti ja haluankin sanoa, että luonnostelen edelleen mm. fossiilipostauksia eteenpäin, eli vaikka mulla on taas paljon vähemmän aikaa kirjoitella blogiin, se pysyy mielessäni koko ajan ja koitan tehdä töitä sen eteen. Mulla ei ole tänään mitään varsinaista sanottavaa, mutta halusin koittaa kirjoittaa tällaisen pienen päivityksen, jotta pysyn edes jotenkin aktiivisena.

Paitsi että: Pokémon Swordin ja Shieldin ensimmäinen osa DLC-lisäpakettia on tulossa huomenna, sekä jokin siihen liittyvä mystinen videokin, joten kirjoittelen varmasti siitä jossain vaiheessa. Sitä ennen mainitsen kuitenkin pari sanaa yhdestä uudesta Pokémonista, jota en ole vielä kommentoinut: Slowbron uudesta Galarian formista! Kyseessä on tottakai jo kauan aikaisemmin paljastetun Galarian Slowpoken uusi muoto, joka on muuttunut Poison/Psychic-tyyppiseksi. Shellder on tällä kertaa tarttunut Pokémonin hännän sijaan sen käteen, ja kuljettaa purennallaan myrkkyjä Slowbro-paran elimistöön. Tämä on parantanut Slowbron reaktioherkkyyttä, minkä ansiosta Pokémon on vaihtunut laiskasta ja rauhallisesta olennosta paljon nopeammaksi ja vaarallisemmaksi ottelijaksi. Kädessä oleva Shellder toimii myös kätevänä aseena.

Mä tykkään Galarian Slowbrosta kovasti! En ole koskaan ollut mikään erityinen Slowpoken ja Slowbron fani, mutta nämä uudet formit ovat nostaneet mun intoa niitä kohtaan vähäsen. Slowbron uusi liilahtava väritys näyttää kivalta ja sen kädessä oleva Shellder näyttää jollain tavalla ihan tyylikkäältä. Aion ehdottomasti kokeilla Slowbrota otteluissa, ja olenkin koulutellut Galarian Slowpokeani sitä varten odotellessani kesää. Mä toivon, että näissä DLC:issä olisi enemmänkin uusia Galar-formeja, mutta mun toiveikkuus on laskenut kovasti uusimpien trailerien myötä, joissa ei ole näytetty mitään sellaista. Toki Game Freak saattaa piilotella vielä uusia juttuja, mutta jostain syystä mä epäilen sitä. Noh, huomenna se varmaan selviää. :)

Ihanaa kesää kaikille! Peskää edelleen käsiänne!

Aloituspokémon: hahmo vai laji?

Tämä on ehkä vähän outo aihe, mutta satuin näkemään Youtube-videon, jossa oltiin puettu sanoiksi aika lailla täsmälleen se, mikä on häirinnyt mua Pokémonissa jo jonkin aikaa, joten mieleni teki kauheasti kirjoittaa tästä jotakin. Aihe on aloituspokémonit - varsinkin niiden designit, jotka ovat olleet monien mielestä jo pidemmän aikaa laskussa. Miksi sellaiset otukset kuin vaikkapa Blastoise, Typhlosion tai Sceptile ovat niin rakastettuja, kun taas esimerkiksi Delphox, Chesnaught tai Primarina eivät tunnu yltävän läheskään samalle tasolle? Kaikkia tämä ei tietenkään koske, vaan Pokémon-fanikunta on täynnä erilaisia mielipiteitä (mikä on hyvä!), mutta suuressa mittakaavassa uudempien aloituspokémonien suosion voi huomata olevan alempaa luokkaa monien vanhempien sellaisten kanssa. Tähän on varmasti monia syitä, mutta yksi niistä saattaa hyvinkin olla se, miltä Pokémonit näyttävät - onhan niiden design kuitenkin ehdottomasti suorin ja yleisin tapa arvioida Pokémoneja, vaikka ulkonäön perusteella ei saisikaan tuomita ketään, edes tarkuhirmuja :D Nostalgialla on myös tietenkin näppinsä pelissä - onhan se täysin luonnollista, että monet Pokémonfanit ovat tunteneet vanhemmat Pokémonit uudempia pidempään ja näin kiintyneet niihin enemmän ajan kuluessa.

Mutta tänään mä en tarkoita sitä. Uudempien sukupolvien aloituspokémonkolmikoissa on vaan jotain ulkonäöllisesti erilaista, mikä erottaa ne monista vanhoista starttereista. Ovatko ne rumempia? Tylsempiä? Idealtaan huonompia? No eivät totisesti, vaan itse asiassa ihan päinvastoin.

Ne ovat hahmoja.

Kaikkien Pokémon-designien uskottavuus ja (mahdollisesti) suosio, ovat jo pitkään perustuneet siihen, miten loistavasti ne sopivat omaan maailmaansa. Jokainen taskuhirviö perustuu johonkin asiaan, yleensä eläimeen tai muuhun luontoon liittyvään, mikä saa ne tuntumaan oikeilta olennoilta. Ne on helppo kuvitella elämään Pokémon-maailman lukuisiin metsiin, meriin, taivaalle tai ihan mihin tahansa. Niitä voi verrata tosimaailman eläinkuntaan ja siksi ne on designiensa perusteella helppo sijoittaa erilaisiin ympäristöihin. Yhdet tärkeimmistä Pokémon-designeista kuuluvat aloituspokémoneille, sillä niiden on tarkoitus olla jotain, mihin pelaaja kiintyy ja haluaa pitää mukanaan koko pelin ajan. Mikä siis uudempien startterien kohdalla on mennyt mönkään?

Noh, onnistuneiden designien rinnalla Pokémoneilla tuntuu olevan aina jokin selkeä tai vähemmän selkeä idea taustallaan. Pikachu ei ole vain hiiri, se on sähköhiiri, joten sille on annettu keltainen väritys ja salamakuvioinen häntä edustamaan tätä. Pokémonin ulkomuoto on siis selkeä ja sen idea on selkeä, mutta kaikki muu jää pelaajan oman mielikuvituksen varaan. Sama pätee myös ensimmäisiin aloituspokémoneihin. Venusaur on valtava dinosaurusmainen olento, joka on helppo kuvitella viidakkoon asumaan. Parvi Charizardeja näyttää luontevalta lepäämässä vuorenharjanteella ja rannalla painivat Blastoiset sopivat sinne täydellisesti. Ne ovat Pokémon-maailman versio eläimistä.

Uudempien sukupolvien aloituspokémoneissa ei ole todellakaan mitään vikaa. Niillä on yhtä lailla mielenkiintoiset designit ja ideat taustallaan, mutta joidenkin mielestä tämä on saattanut mennä tietyllä tavalla vähän yli. Otetaan esimerkiksi aiemmin mainitsemani Delphox. Ne ovat aina karvakaapuun pukeutuneita kepillä taikovia velhoja, joiden luonne ja tausta on tavallaan määritetty valmiiksi, antamalla niille myös ihmismäisiä piirteitä. Siinä ei edelleenkään ole mitään vikaa - musta on mahtavaa että uudemmilla Pokémoneilla on monesti monimutkaiset ja mielenkiintoiset ideat taustallaan - mutta Pokémon saattaa alkaa tuntua enemmän hahmolta, kuin lajilta. Mietitään vaikka vanhempien sukupolvien vesistarttereita: Blastoise on kilpikonna, Feraligatr on alligaattori ja Swampert on jotain aksolotlin ja sammakon väliltä. Entäs sitten uudemmat vesistartterit? Greninja on ninja, Primarina on merenneito ja Inteleon on... James Bond.

En todellakaan väitä, ettei Pokémon saisi perustua vastaaviin asioihin. Olen pikemminkin sitä mieltä, että uudempien Pokémonien taustoissa on monesti enemmän mielikuvitusta kuin vanhemmissa Pokémoneissa, mikä on tosi hyvä asia! Mutta se ei kuitenkaan taas tarkoita sitä, etteikö vanhoissa poksuissa olisi sellaista ollenkaan. Mä rakastan kaikkia sukupolvia! Ehkä se on hyvä mainita tässä vaiheessa. :D Uudemmissa poksuissa vaikuttaisi kuitenkin olevan jonkinlainen ongelma... Tai ei se nyt mikään ongelma ole, mutta tuntuu siltä kuin ne oltaisiin luotu kovin eri tavalla verrattuna vanhempiin aloituspokémoneihin. Ne eivät perustu ainoastaan johonkin yhteen eläimeen pienellä twistillä (esim. kilpikonna, jonka kilvessä on vesitykit), vaan niillä on eläinpuolen lisäksi kokonaan toinen yhtä suuri idea designissaan. Esimerkiksi aiemmin mainittu Delphox ei ole pelkästään tulikettu, vaan sen velhomaisuus on ihan yhtä suuri osa sitä.

Tämä on mun mielestä hieno asia! Mahtavaa, että Pokémonien uudemmat designit ovat tällä tavalla rikkaita! Mutta tämä tyyli voi tuoda mukanaan myös hankaluuksia. Pokémonin designia voi olla vaikeampi ymmärtää tai siihen voi olla hankalampi samaistua. Ja tämä voi johdattaa siihen, etteivät nämä monimutkaisemmat designit olekaan niin suuressa suosiossa. Jos niitä arvioidaan nopeasti pelkän ulkonäön perusteella, niihin voi olla hankalampi kiintyä, verrattuna vanhempiin poksuihin. Ne ovat riippuvaisia myös ideastaan, jotta niiden designissa on järkeä. Vanhemmissa Pokémoneissa ei ollut tällaista ongelmaa samalla tavalla, Charizardin ollen täydellinen esimerkki siitä. Yksi kaikkien aikojen suosituimmista Pokémoneista on kaikessa yksinkertaisuudessaan lohikäärme, eikä mitään muuta. Se ei tarvitse sen ihmeempää ideaa taustalleen, koska siitä näkee heti, että se on Pokémon-maailman versio liskomaisesta eläinlajista. Se ei ole valmis hahmo. Se on vain pieni pikselikuva lohikäärmeestä peliruudussa - loput päätät sinä.

Yrittävätkö uudemmat Pokémon-designit siis liikaa vai miksi tällaista "ongelmaa" voisi kutsua? Vaikea sanoa. Pointti on kuitenkin se, että ehkä vanhemmista aloituspokémoneista pidetään enemmän, koska ne ovat yksinertaisempia ja eläimellisempiä, ja täten helpommin samaistuttavissa tosi erilaistenkin pelaajien keskuudessa. Jos ei satu tykkäämään jostain tietyntyyppisestä jutusta - esimerkiksi mä en henkilökohtaisesti yleensä tykkää kun Pokémonit ovat designiltaan kovin feminiinisiä (kuten Delphox tai Primarina) - niin johokin tiettyyn Pokémoniin voi olla paljon hankalampi tykästyä. Tai sitten on mahdollista ettei tämä liity Pokémonien suosioon mitenkään ja mä horisin joutavia koko postauksen. :D Huomasin kuitenkin pari päivää sitten sen videon, joka puhui tästä aiheesta, joten halusin koittaa avata sitä pienimuotoisesti täällä blogissa. Tosin nyt kun luen tätä postausta, tästä taisi tulla aika sekava, mutta toivottavasti te ymmärrätte edes suunnilleen mitä mä haen takaa. :D

Uudempien Pokémonien rikkaat ideat ja monimutkaisemmat designit ovat mielestäni erittäin tervetulleita. On hienoa nähdä miten samanlaisena Pokémonien yleinen tyyli pysyy, vaikka niiden tietynlainen piirrostyyli onkin pehmentynyt ja pyöristynyt vuosien aikana. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vanhat enemmän eläimiä muistuttavat aloituspokémonit ovat loppupelissä paljon suositumpia, joten toivottavasti sellaisiakin nähtäisiin vielä joskus. Ehkä neljällä raajalla kulkeva Incineroar olisi saanut enemmän faneja, tai Cinderacesta pidettäisiin enemmän, jos sen karva ei muodostaisi Pokémonille urheilushortseja. Liika ihmismäisyys tulisi jättää enemmän taka-alalle, ja keskittyä etsimään tosimaailman eläinlajien parhaita puolia, jotka voi sitten värikkäästi korostettuna asettaa Pokémonien upeaksi designiksi. Pidetään aloituspokémonit lajeina, eikä tehdä niistä persoonia, vaikka kuka tietää... Ehkei se ole loppupelissä huono suunta, vaan tervetullut muutos, joka vain vaatii totuttelemista.

Koitan saada tehtyä fossiilipostaukset loppuun piakkoin!

Pokémon-fossiilit #10: Tyrunt & Tyrantrum

Jaw Fossil: Tyrunt & Tyrantrum

Jollain lailla tuntuu hassulta, että Pokémonilla kesti peräti kuusi sukupolvea tehdä Tyrannosaurukseen perustuva fossiilipokémon, kun kyseessä on kuitekin ehkä kaikkien tosimaailman fossiilien kuningas! Tyrannosaurus on varmasti tunnetuin dinosaurus ja yksi suosituimpia hirmuliskoja jota nähdään mm. televisiossa ja kirjoissa. Tyrunt ja Tyrantrum ovat onneksi samalla tavalla upeita, ja ainakin mun mielestä edustavat tätä terävähampaista hirmua erinomaisesti.

Tyrunt on pieni, kovapäinen ja itsekäs Pokémon. Jos se ei saa mitä haluaa, se alkaa juosta ympäriinsä kuin kiukutteleva pikkulapsi. Tyruntilla on erittäin voimakkaat leuat ja se kykenee murskaamaan niillä jopa kokonaisia autoja. Siksi Tyruntit vahingoittavat joskus toisiaan vahingossa, kun ne leikkivät ja koettelevat voimiaan. Kehittyneenä Tyrantrum on sitäkin voimakkaampi ja Pokémonin suuri koko, vahvat leuat ja teräsmäisen kova suomupanssari tekivät siitä Pokémon-maailman fossiilien kuninkaan. On olemassa teorioita, että Tyrantrum oli eläessään 100 miljoonaa vuotta sitten kokonaan sulkien peitossa, toisin kuin sen nykypäivänä tunnettu muoto.

Tyrunt ja Tyrantrum perustuvat siis tottakai Tyrannosaurukseen, valtavaan lihansyöjä-dinosaurukseen, joka eli tosimaailmassa 65 miljoonaa vuotta sitten. Tyruntin piirteissä on myös jotain samaa Gorgosauruksen, toisen samaan heimoon kuuluvan hirmuliskon, kanssa. Tyrantrumin ulkomuoto on saanut Tyrannosauruksen lisäksi vaikutteita myös Carnosauria-heimon dinoista, sekä Cryolophosauruksesta, jolta löytyy Tyrantrumin kanssa samankaltainen otsakoriste.

Tyrannosauruksen fossiili

Cryolophosaurus

Mä tykkään Tyruntista ja Tyrantrumista tosi paljon, ja käytinkin niitä tiimissäni Pokémon Y:ssä. Molemmilla on tosi kivat designit, varsinkin Tyrantrumilla. Tykkään kuinka se on perinteisen Tyrannosauruksen näköinen, mutta siihen on lisätty tuollainen pehmeä sulkaharja, viittaamaan siihen kuinka dinosauruksilla, myös Tyrannosauruksella, saattoikin olla paksu höyhenpeite. Rock/Dragon on myös mielenkiintoinen tyyppiyhdistelmä, tosin harmi sinäänsä että ne ovat kaksi tyyppiä joista en kauheasti tykkää. Kuitenkin, tosi kiva kaksikko ja olen superiloinen että me saatiin Tyrannosaurukseen perustuvat fossiilit, koska tehän varmaan tiedätte miten suuri dinosaurusfani mä edelleen olen. :D

Pahottelut että näitä fossiilipostauksia on tullut hitusen harvemmin - mulla jatkui pitkästä aikaa työt, joten mulla ei ole ihan yhtä paljon aikaa kirjotella näitä. Eipä tässä kuitenkaan ole kuin enää pari jäljellä, joten koitan saada ne tehtyä samankaltaiseen tahtiin. Toivottavasti olette pysyneet kaikki terveinä! Kyllä tämä tästä! <3

Pokémon-fossiilit #09: Archen & Archeops

Plume Fossil: Archen & Archeops

Archen ja Archeops ovat kirjavia fossiileja, joissa riittää tyyliä. Tämä kaksikko näyttää tosi upealta, mutta niillä on valitettavasti surullisenkuuluisa maine. Pokémonien uniikki ability, Defeatist, laskee niiden statseja, kun poksujen HP valuu tarpeeksi alas. Tämä on suuri syy miksi Archen ja Archeops ovat jääneet tosi unohdetuksi ja vähänkäytetyksi kaksikoksi. Tosi sääli, sillä nämä kaksi olisivat varmaan muuten mun lempifossiilit.

Archen on pieni ja värikäs hirmulisko, joka eli Pokémon-maailmassa miljoonia vuosia sitten. Archen ei osaa lentää, vaan käyttää siipiään ainoastaan liitämiseen oksalta toiselle. Archeopsin siivet ovat kehittyneemmät, mutta silti heikot, minkä takia kehitysmuoto suosii liikkumista maalla, vaikka osaakin lentää. Archeops joutuu ottamaan pitkän matkan vauhtia, ennen kuin pääsee nousemaan ilmaan. Pokémonit saalistavat pienissä parvissa, mutta syövät ajoittain myös hedelmiä.

Archen ja Archeops ovat saaneet vaikutteita muinaisista liskolinnuista, joita eli dinosaurusten seassa miljoonia vuosia sitten. Molemmat tuntuvat perustuvan etenkin Archaeopteryx-nimiseen lajiin, joka oli yksi ensimmäisistä varhaislinnuista. Varsinkin Pokémonien lajinimi "First Bird Pokémon" viittaa tähän vahvasti. Archeopsin pitkä kaula ja sulkamainen peite muistuttaa myös sulkakäärmettä, Mesoamerikkalaisten kansojen mytologista jumalhahmoa, joka edusti mm. maanviljelystä, sekä myöhemmin myös hedelmällisyyttä, tuulta ja tähtiä.

Archaeopteryx-liskolintu

Sulkakäärmeen myöhempi ihmismäinen design

Archen ja Archeops ovat tosiaan mun mielestä oikein hienoja Pokémoneja ja tykkään niiden designeista tosi paljon. Molemmat ovat ihanan värikkäitä ja tällä kertaa Pokémonien dinosaurusmaisuus viehättää mua niin paljon kuin kuuluukin. :D Olen muuten aina lausunut näiden Pokémonien nimet pehmeällä c-kirjaimella, eli "arzen" ja "arzeops", joten se oli aika iso shokki kun sain joskus tietää niiden olevankin todellisuudessa "arken" ja "arkeops". En kuitenkaan pysty lausumaan niitä noin, vaan luen ne mielessäni edelleen väärin, koska olen niin vahvasti tottunut tuohon väärään tapaan. :D Mä haluaisin kokeilla tätäkin kaksikkoa kovasti tiimissä, mutta tuo niiden harmillisen huono ability pilaa vähän ajatusta. Voi tosin olla, että mä käytän näitä joskus siitä huolimatta, koska en kuitenkaan pelaa Pokémonia kilpailullisesti, eikä tuo Defeatist-ability varmaan loppujen lopuksi haittaa niin kauheasti pelin tarinaa pelatessa.

Pokémon-fossiilit #08: Tirtouga & Carracosta

Cover Fossil: Tirtouga & Carracosta

Tirtouga on supersöpö ja mä muistan halunneeni sen tiimiini silloin kun viides sukupolvi oli ihan uusi. En kuitenkaan ikinä päätynyt käyttämään sitä, mikä on sinäänsä harmi, sillä Tirtouga ja Carracosta ovat molemmat oikein hienoja ilmestyksiä. Mä huomaan näitä fossiilipostauksia kirjoitellessa, että mun pitäisi selvästi käyttää enemmän fossileja tiimeissäni... En tiedä miksi Tirtouga ja Carracosta eivät ikinä päätyneet tiimiini asti - ehkä mä jotenkin onnistuin unohtamaan niiden olemassaolon, mikä on myös jotain mitä mulle tapahtuu näköjään näiden fossiilien kanssa. Dinosaurusten tavoin, mä rakastan myös kilpikonnia yli kaiken, joten senkin puolesta nämä kaksi sopisivat mulle täydellisiksi tiimiläisiksi.

Tirtouga ja Carracosta perustuvat merikilpikonniin, joten ne elivät Pokémon-maailman merissä miljoonia vuosia sitten. Tirtougat olivat loistavia uimareita ja pystyivät sukeltamaan helposti tuhannenkin metrin syvyyteen. Ne olivat myös kovia saalistajia, ja nousivat joskus jopa maalle asti ruoan perässä. Carracostat olivat sitäkin kovempia ja pystyivät repimään saaliin luita myöten palasiksi. Carracostat naamioituvat suureksi kivenlohkareiksi piiloutumalla kilpensä sisään, ja hyökkäävät sitten ohikulkevan saaliin kimppuun. Carracostan leuat ovat niin voimakkaat, että ne pystyvät murskaamaan myös kiviä ja terästä, sekä syömään kovakuorisia Omanyteja ja Omastareja.

Tirtouga muistuttaa kovasti merinahkakilpikonnaa, jolla on samankaltainen väritys Pokémonin kanssa. Merinahkakilpikonna on myös suurin nykyään elävä kilpikonnalaji ja se pystyy sukeltamaan muita matelijoita syvemmälle - Tirtougan tavoin noin tuhannen metrin syvyyteen. Pokémon on voinut saada vaikutteita myös sukupuuttoon kuolleesta Protostega-lajista. Carracosta saattaa taas perustua Archelon-nimiseen kilpikonnalajiin, joka oli yksi suurimmista koskaan eläneistä kilpikonnista. Archelonit kasvoivat jopa viiden metrin levyisiksi möhkäleiksi ja niiden uskottiin pitkään olevan läheistä sukua mainitsemani merinahkakilpikonnan kanssa.

Archelon-kilpikonnan fossiili

Merinahkakilpikonna

Tirtouga ja Carracosta ovat mielestäni tosiaan oikein kivoja Pokémoneja ja tykkään niiden designeista kovasti. Carracostasta olisi mielestäni saanut vielä hienommankin, mutta pidän siitä silti. Rakastan kilpikonnia, eivätkä merikilpikonnat ole poikkeus. Mun pitää varmaan koittaa raivata näillekin kahdella tilaa johonkin mun tulevaan tiimiini, koska tajuan tätä tekstiä kirjoittaessa miten kovasti haluan päästä kokeilemaan näitä kahta peleissä!

Pokémon-fossiilit #07: Shieldon & Bastiodon

Armor Fossil: Shieldon & Bastiodon

Kuten mainitsin edellisessä postauksessa, jostain syystä nämä Sinnoh-fossiilit ovat jääneet mulle kaikkein huonoiten mieleen, enkä ole ollut oikeastaan missään tekemisissä niiden kanssa. Ja musta tuntuu että Shieldon ja Bastiodon ovat mulle Cranidosta ja Rampardostakin kaukaisempia monstereita, sillä en edes muistanut näiden nimiä ilman että katsoin Bulbapediasta... Vaan millaisia olentoja nämä kaksi oikeastaan ovat?

Shieldon ja Bastiodon elivät noin 100 miljoonaa vuotta sitten Pokémon-maailman metsissä, jossa ne käyttivät ravintonaan mm. ruohoa ja marjoja, sekä puiden kuivia juuria. Molempien Pokémonien tehokkain puolustuskeino on niiden kilpimäinen pää, joka kestää koviakin iskuja. Shieldonit hoitivat kilpipäätään kiillottamalla niitä puiden runkoihin ja säästyivät useilta hyökkäyksiltä, sillä muut Pokémonit huomasivat ettei kovaa kiiltävää kilpeä kannata koittaa iskeä. Bastiodonit suojasivat poikasiaan asettumalla tiiviseen riviin, rakentaen näin kilpipäillään tehokkaan suojamuurin. Uhmakkaasta ulkonäöstään huolimatta, Bastiodonit olivat varsin lempeitä luonteeltaan, eivätkä tykänneet haastaa riitaa muiden Pokémonien kanssa.

Shieldon ja Bastiodon perustuvat dinosauruksiin, joiden kasvot esittävät kilpeä. Molemmat sopivat erinomaisesti sarvinaama-lahkon dinoihin, joilla oli samankaltaisesti eräänlainen luulevy tai -kaulus päässään. Sarvinaamat kulkivat Pokémonien tavoin neljällä raajalla, ja käyttivät näitä luulevyjään puskemiseen - tosin ne saattoivat myös toimia koristeina kumppanin houkuttelussa. Shieldonin sarveton pää on saattanut saada inspiraationsa Protoceratops-nimisestä sarvinaamalajista ja Bastiodonin leveä litteä pää taas Chasmosauruksesta, jolla oli yksi suurimissa luulevyistä sarvinaamojen keskuudessa.

Protoceratops

Chasmosauruksen fossiili

Shieldonissa ja Bastiodonissa ei ole todellakaan mitään vikaa, joten en tosiaan tiedä miksi nämäkin ovat jääneet niin unholaan ja vähänkäytetyiksi mun kohdalla. Shieldon on söpö ja Bastiodon on ihan tyylikäs, vaikka en mitenkään erityisesti rakastakaan sen kilpinaamaa. Tykkään myös tosi paljon siitä, miten nämä puolustusta painottavat Pokémonit sopivat loistavasti hyökkäävän Cranidoksen ja Rampardoksen vastakappaleiksi. Ehkä mun pitäisi ihan pokkana ottaa nämäkin joskus tiimiin, ihan vaan että pääsisin tykästymään niihin enemmän. Kuitenkin, onhan se jälleen outoa etten mä tykkää dinosauruksiin perustuvista Pokémoneista... Pitäähän asia jotenkin korjata! :D Voi kun Game Freak tekisi vihdoin ja viimein ne Sinnoh-remaket, koska se olisi täydellinen tilaisuus päästä kokeilemaan näitä fossiileja.

(En tiedä mikä blogiini on iskenyt, mutta jostain syystä osa postausten kuvista on kadonnut. Pahottelut tästä - koitan korjata ongelmaa.)