torstai 28. huhtikuuta 2016

Alpha Sapphire Osa 7: Team Aqua & Team Magma


Olenko ainoa joka on ihan koukussa Pokkéniin? Olen tänäänkin pelannut sitä koko aamun! :D Mutta eilen pelasin myös innoissani Alpa Sapphirea eteenpäin, joten uusi postaus siitä. Viime kerralla jäin tosiaan Mt. Chimneyn juurella olevan Meteor Falls-luolan suulle, josta astuin tällä kertaa heti sisään. Törmäsin siellä samantien Brendaniin, joka oli juuri urheasti uhittelemassa Team Aquan jäsenille, jotka tivasivat kidnapatulta professori Cozmolta tämän meteoriittia omiin suunnitelmiinsa. Sellainen ei tietenkään sopinut mulle ja Brendanille olleskaan, joten hyökkäsimme tuplaottelulla Grunttien kimppuun. Ensin heitä vastassa olivat mun Azumarill ja Brendanin Wailmer, mutta Mightyena käytti ärsyttävästi koko ajan Roaria, joka heitti lopulta Shroomishken ja Breloomin esiin. Oli jotenkin hauskaa nähdä ne ottelemassa rinta rinnan. Varsinkin edellisen Brendan-ottelun jälkeen. :D



Lopulta Guntit saatiin voitettua, mutta he silti jatkoivat professorin ahdistelemista meteoriitista ja saivat sen lopulta omiin käsiinsä. Brendan hyppäsi muuten tosi eeppisesti auttamaan professori Cozmoa, kun hänet meinattiin tönäistä kallionreunalta alas. :D Jotta tästä sopasta saataisiin vielä sotkuisempi, paikalle astuivat seuraavaksi myös ensimmäistä kertaa Team Magma. Heillä ei kuitenkaan ollut mitään erityisen aggressiivisia suunnitelmia, eivätkä he edes reagoineet mitenkään kun Team Aqua pinkoi tiehensä. Sen sijaan Team Magman johtaja Maxie vain esitteli itsensä mulle pikaisesti, jonka jälkeen hänkin katosi Gruntteineen. Mä ja Brendan saatettiin professori Cozmo takaisin kotiinsa Fallarbor Towniin, mikä ärsytti mua koska olisin halunnut jäädä tutkimaan Meteor Falls-luolaa vielä tarkemmin. Noh, eipä se nyt hirveästi voimia vienyt pyöräillä sinne heti takaisin. :P



Meteor Falls-luola on pieni, mutta tykkäsin sen ulkonäöstä. Se ei ollut tavallinen pimeä luola, vaan varsin valoisa ja jotenkin tosi rauhallinen paikka. Siellä olevat lammet ja vesiputoukset näyttivät myös kivoilta. :3 Mä kuljin luolan läpi sen toiselle suuaukolle, joka johti takaisin Rustboro Cityn lähettyvillä olevalle Routelle. Kävelin sitä pitkin takaisin Rustboroon, otellen matkalla kaikkien trainereiden kanssa. Siellä olevilla kouluttajilla oli jotenkin oudon suurilevelisiä Pokemoneja, ihan kuin mun ei olisi vielä ollut tarkoitus tulla sinne. Aina mä olen väärässä paikassa väärään aikaan. :D Siitä puheen ollen, mä en hetkeen ollut tässä vaiheessa edes varma mitä mun piti tehdä seuraavaksi. Brendan oli sanonut palaavansa takaisin Mauville Cityyn, joten mäkin lähdin seuraavaksi sinne päin.


HM-orja mukanani pääsin kulkemaan Mauvilleen nopeaa reittiä, oikaisemalla pienen Rusturf Tunnelin läpi, joka oli muuten ollut tukossa siellä seisovien kivenlohkareiden takia. Nyt ne haihtuivat helposti Rock Smashilla. Ilmestyin sitten Verdanturf Towniin, jossa ajattelin tällä kertaa käydä sopivasti vilkaisemassa Wallya, joka oli kutsunut mut kaupunkiin käymään paljon aiemmin. Poika oli kuitenkin kadonnut kuin tuhka tulleen. Hänen setänsä kertoi Wallyn lähteneen johonkin kouluttamaan Pokemonejaan. Niinpä tietysti. :D Jatkoin tässä tapauksessa matkaani pyörällä Mauville Cityyn, johon saavuin tosi nopeasti. Tajusin siellä yhtäkkiä mihin mun pitää mennä seuraavaksi - tietysti Team Aquan perään Mt. Chimneylle! Niinpä suuntasin takaisin Hoennin villiin vuoristoon.


Tällä kertaa Team Aqua ei enää tukkinut tietä köysiradalle, joten pääsin sitä pitkin nousemaan ylös vuoren päälle. Siellä oli parhaillaan kauhea mekastus meneillään - Team Aquan ja Team Magman jäseniä oli kaikkialla ottelemassa keskenään. Oli aika huvittavaa että heillä kaikilla näytti olevan käytössään Poochyena. :D Mun piti tietysti pysäyttää Team Aquan aikeet, mitä ikinä he olivatkaan tekemässä, joten suuntasin Mt. Chimneyn laavakraaterille. Siellä mua vastaan tuli sama Aquan jäsen jota ottelin Meteor Fallseillakin. Hän oli Shelly-niminen nainen, joka ei selvästi pitänyt musta ollenkaan, vaikka hän kutsuikun mun naamaani söpöksi. :D Rökitin hänen Pokemoninsa ihan helposti. Käytin tässä vaiheessa muuten lähes pelkkää Torkoalia, jotta se nousisi samalle tasolle muiden Pokemonieni kanssa. Torkoalia on ollut hauska käyttää, vaikka aluksi sen iskuvalikoima oli tosi huono. Nyt se osaa kuitenkin jo vähän parempia iskuja ja pystyy puolustamaan itseään. :)



Shelly päästi mut ohitsensa tulivuoren keskelle, jossa Team Aquan johtaja, Archie, seisoi jonkin oudon vekottimen kanssa. En saanut tietää mitä hän tarkalleen puuhasi, mutta se liittyi varmasti jotenkin Groudoniin ja Kyogreen sekä niiden Primal-muotoihin. Archie haastoi mut pienen puheen jälkeen otteluun, jonka mä voitin ihan helposti. Torkoal ja Grovyle hoitelivat hänen Pokemoninsa pois päiviltä muutamalla iskulla. Archie oli yllättynyt mun voimistani, muttei näyttänyt kauhean huolestuneelta. Hän palautti Cozmolta varastetun meteoriitin takaisin mulle, ja häipyi sitten Gruntteineen tiehensä. Team Magmakin katosi ihan yhtä nopeasti, kunhan johtaja Maxie ensin mutisi mulle jotain epämääräistä Team Aquasta ja sen suunnitelmista.



Nyt kun kaikki tämä oltiin viimein hoidettu, mä jatkoin matkaani vuorta alas kohti seuraavaa salia. Juuri tätä aluetta pelissä mä odotin muuten hirveästi näkeväni näillä grafiikoilla, enkä kyllä pettynyt ollenkaan. Yhä edelleen mä jaksan hämmästellä miten kivalta nämä uudemmat Pokemon-pelit näyttävät. Ja vielä upeampaa on se, että Pokemon Sun ja Moon näyttävät varmaan vieläkin hienommilta! Huuuu! *w* Tässä vaiheessa mä olin iloinen myös siitä, että olin valinnut Acro Biken, koska sillä pystyi liikkumaan seuraavalla Routella helposti ylös- ja alaspäin miten halusi. Route oli muhkurainen mäki täynnä kiviä, luiskia ja niitä sellaisia pikkujyrkänteitä, joita voi pompata alas muttei kiivetä takaisin ylös. Mun pyörälläni se hoitui kuitenkin helposti. ;)



Oteltuani Routella trainereiden kanssa ja tutkittuani sen läpikotaisin, saavuin viimein alas vuorelta Lavaridge Towniin, jossa seuraava sali odotti mua. Tämäkin on sellainen kaupunki, jonka muistan tosi hyvin Emeraldista. Varmaan siksi että se on niin ainutlaatuinen verrattuna moniin muihin paikkoihin. Kukapa voisi unohtaa Lavaridgen hiekkakylvyt ja kuumat lähteet? :D Mä kävinkin uiskentelemassa lähteessä heti kuin mikäkin innokas turisti. Mun mielestä Hoennissa on muutenkin tosi erikoisia ja siksi mieleenpainuvia kaupunkeja. Tai ainakin mun mielestä siellä on vähemmän sellaisia tosi tavallisia kaupunkeja asfalttiteillään ja vehreillä nurmillaan, ja enemmän ihan toisenlaisia paikkoja, kuten juuri tällainen kuumien lähteiden täyttämä rentoutumispaikka vuorenjuuressa.


Tutkittuani Lavaridgen läpi, mä suuntasin tietysti heti salille, mutten vielä haastanut Flannerya tällä pelikerralla. Ehdin kuitenkin otella salin sisällä olevien kouluttajien kanssa, jolloin Grovyleni kehittyi viimein Sceptileksi. Kyseinen Pokemon näytttää mun mielestä jotenkin tosi tönköltä ja tylsältä tässä pelissä. Sceptilesta tulee mieleen sellainen vikkeläkoipinen matelija, mutta jotenkin mun Sceptile näyttää tosi jäykältä ja hitaalta. :D Mutta eipä se mitään haittaa. Kouluttelin kivasti Torkoalia ja Azumarillia Flanneryn salilla, joten ne ovat molemmat saaneet viimein Breloomin ja Sceptilen leveleissä kiinni. Kaikki mun Pokemonit ovat nyt noin 35-tasoisia.

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Synergy-Pokemon > Mega-Pokemon

Heipparallaa! En nyt sitten innostunutkaan pelaamaan Alphaa viikonloppuna niin paljon kuin luulin, mutta lisää postauksia siitä on tulossa varmaan tällä viikolla. Sitä ennen ajattelin puhua vähän tulevista odotetuista Pokemon-peleistä Sun ja Moon. Monet ovat huomanneet pelien japaninkielisissä logoissa olevat pienet mystiset timantit, joista ollaan innostuttu tietysti spekuloimaan vaikka mitä. X- Ja Y-pelien japskilogoissahan oli Mega-evoluution symbolit, joten nämä pienet timantit ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Voivatko nekin viitata johonkin uuteen tapaan kehittää Pokemoneja? Vai onko niillä ihan toinen tarkoitus?

http://i1331.photobucket.com/albums/w598/Kawa004/Pokemon%20XY/tumblr_o35yzj2k5y1r8sc3ro1_500_zpsmje9aell.jpg

En aio pohtia tässä postauksessa varsinaisesti mitä nuo timantit mahtavat tarkoittaa, vaan enemmän ihan toista ajatusta vähän Mega-kehitykseen liittyen, jonka sain kun aloin miettiä noiden timanttien tarkoitusta. Satuin huomaamaan jonkun mainitsevan noiden timanttien muistuttavan häntä hieman Pokkén Tournamentissa esiintyneistä Synergy Stoneista, josta sain (omasta mielestäni) ihan loistoajatuksen: Synergy-Pokemonit! Tosin huomasin pian ettei tämä ole kauhean originaali idea vaan muut ovat keksineet saman, mutta eipä se haittaa. :D Vaan mitä ihmeen Synergy-Pokemoneja mä tarkotan? No tässäpä pieni selitys:

Jotkut ajattelevat Ash-Greninjan liittyvän seuraavaan sukupolveen. Ehkä Sunissa ja Moonissa voi jollain tavalla yhtyä Pokemonin kanssa kuten Ash ja Greninja? Tämä ajatus lähti käyntiin suurimmaksi osaksi Pokémon ReBURST-nimisestä mangasta, joka julkaistiin vuonna 2011. Manga ei ollut kuulemani mukaan kauhean pidetty siinä esiintyvän erikoisen ominaisuuden takia - kouluttajat pystyivät fuusioitumaan yhdeksi henkilöksi Pokemoninsa kanssa jonkinlaisella Burst-tekniikalla. Kuulostaa kyllä mielestäni todella huonolta idealta. Ei ihme ettei siitä pidetty. :P

http://i1331.photobucket.com/albums/w598/Kawa004/Pokemon%20XY/Ryouga_Burst_zpsbwglrddj.png

http://i1331.photobucket.com/albums/w598/Kawa004/Pokemon%20XY/Three_General_Burst_Hearts_zpsdktgde93.png
Burst Heart-timantteja

Mikä tekee tästä kuitenkin mielenkiintoisen ajatellen Sunia ja Moonia on se, että tekniikkaan tarvittiin Burst Heart-niminen pieni timantti, joka näyttää lähes täsmälleen samalta kuin nuo kaksi Sunin ja Moonin logoissa. Kuva tuossa yläpuolella. Lisäksi tietty Ash-Greninja antaa vähän viittauksia että Pokemonissa oltaisiin menossa tällaiseen suuntaan. Mutta henkilökohtaisesti en usko että näin tulisi ikinä tapahtumaan. Jos Game Freak pistää kouluttajat fuusioitumaan Pokemoniensa kanssa, mä lopetan pelaamisen. Sen verran huono idea. :D

Mutta miten tämä liittyy mitenkään Pokkéniin tai Synergy Stoneihin? No ei oikeastaan suoraan liitykään, mutta Pokkénissa ja Reburst-mangassa ollaan huomattu vähän samantapainen yhtäläisyys. Pokkén Tournamentissa Pokemonit pystyvät tekemään jotakin mikä ei ole kauhea fuusioituminen kouluttajan kanssa, muttei myöskään Mega-kehittyminen. Sen sijaan ne voivat käyttää Synergy-energiaa ja muuttua sen ansiosta hetkeksi voimakkaammaksi, sekä käyttää upeaa ja tehokasta Synergy Burst-iskua. Kyseinen Synergy-energia tulee siis Synergy Stoneista, jotka taaskin muistuttavat hieman Sunin ja Moonin logoja, ollen samanmuotoisia timantteja. Sattumaa?

http://i1331.photobucket.com/albums/w598/Kawa004/Pokemon%20XY/synergystone_zpsmukbz3bd.png
Synergy Stone Pokkénissa

Mutta miettikää jos Sunissa ja Moonissa pystyisikin käyttämään Synergy-energiaa! Mä innostuin tästä ideasta ihan hirveästi tajuttuani sen. :D Se tekisi Pokemonin hetkeksi voimakkaammaksi ainoastaan ottelun aikana, ihan kuten Mega-muodotkin, mutta Pokemonien ei tarvitsisi typerästi muuttaa ulkonäköään ollenkaan! Anteeksi että morkkaan tällä lailla Mega-muotoja mutta kun mä vihaan niitä niin paljon... Sen sijaan pelkkä Pokemonin hehkuminen ja hetkellinen voimistuminen kuulostaa ihanteelliselta mun mielestäni. Koska Mega-muodoissa mua ärsyttää eniten se, että Pokemonit vaihtavat ulkonäköään.

Tietysti se on loogista että ne muuttuvat ulkonäöllisesti, mutta mun mielestä aina kun tehdään tällaisia "vielä hienompi kuin edellinen muoto", mulle tulee sellanen vaikutelma ettei se edellinen muoto muka riittänyt. Vaikka suurimman osan Mega-kehitykseen pystyvistä Pokemoneista kohdalla se todellakin riitti! En tiedä ymmärrätteko mitä mä tarkotan, mutta mua vaan ärsyttää että ensin vaikkapa pieni Bulbasaur kehittyy Ivysaurin kautta upeaksi Venusaurukseksi. Ja sen jälkeen sen pitäisi yhtäkkiä kehittyäkin vielä hienommaksi, niin kuin Venusaur ei olisi muka ollut tarpeeksi. Venusaur on mahtava! Kaikki Pokemonit ovat omalla tavallaan hienoja, jopa sellaiset joita mä vihaan. Eivät ne tarvitse mitään ylimääräisiä supermuotoja näyttääkseen sitä.

http://i1331.photobucket.com/albums/w598/Kawa004/Pokemon%20XY/Pokken-Tournament-Pikachu_zpsg6kr0lwn.png

Sen vuoksi mä olisin pitänyt Synergy-Pokemon-ideasta paljon enemmän! Siinä Pokemonit voisivat tehdä ihan saman, eli muuttua vähän voimakkaimmiksi, mutta niiden ei tarvitsisi muuttaa muotoaan mitenkään. Ne vain hehkuisivat niinkuin vaikkapa Pikachu Pokkénissa. Se jos mikä olisi ihan täydellistä! Tietenkään mitään tällaista tuskin on tulossa, koska meillä on jo Mega-muodot. Ja juuri sen takia en edes halua nähdä mitään uutta vastaavaa tulevissa peleissä. En edes Synergy-Pokemoneja, koska jos meillä olisi molempia, koko peli kävisi ihan liian kovaksi sekamelskaksi. :D Saa nähdä mitä Pokemon Sun ja Moon oikeasti tuovat tullessaan. En ihmetteli jos me saataisiin uusia Mega-muotoja, mutta tuskin ei (toivottavasti) mitään sen enempää. Odotan innolla uutta tietoa uusista peleistä, enkä malta odottaa ensi kuun CoroCoroa. Siinähän ollaan sanottu tulevan paljon Suniin ja Mooniin liittyvää uutta infoa! Mahtavaa! *w*

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Alpha Sapphire Osa 6: Tuhkaa ja Torkoal


Innostuin pelaamaan Alpha Sapphirea vaihteeksi taas vähän enemmän, joten postauksiakin tulee tällälailla peräkanaa. Toivottavasti se ei haittaa. Viime kerralla kiertelin Mauville Cityn ympäristöä ja kouluttelin Azumarilliani jatkessa matkaani eteenpäin. Tällä kertaa aloitin Mt. Chimneyn juurelta, jossa ottelin muutaman siellä olevan Hikerin kanssa. Hikerit ovat muuten yksiä lempivastustajiani, ei tosin Pokemoniensa puolesta (kolme Geodudea putkeen jotka käyttävät pelkää Mud Sportia...) vaan koska niiden kommentit ovat mielestäni aina kaikkein huvittavimpia. :D Tälläkin vuorella yksi vain naureskeli koko ajan puhuessaan, tietämättä itsekään siihen syytä.

No mutta, en päässyt vielä kiipeämään vuoren huipulle, koska Team Aqua tukki tieni köysiradalle joka veisi sinne. Niinpä jatkoin matkaani lyhyeen luolaan joka kulki vuoren läpi, nimeltäänhän paikka oli Fiery Path. Mä lähdin metsästämään sieltä tiimini neljättä Pokemonia, joka hyppäsi onneksi pian esiin: Torkoal. Mä olen aina pitänyt Torkoalista ja tykkäsin tosi paljon kun Ash sai sellaisen itselleen animessa. Torkoal kuului yksiin lempipokemoneistani lapsena, mutta harmi kyllä sen suosio on laskenut silmissäni vuosien saatossa. Se ei ole kuitenkaan haihtunut kokonaan, vaan mulle on jäänyt hinku kokeilla kilpparia joskus tiimissäni. Ajattelin että nyt siihen olisi täydellinen tilaisuus. Nimesin tyttö-Torkoalin Tetraksi, joka on olevinaan hauska ja ironin nimi. Nimittäin sellaisessa pelissä kuin The Legend of Zelda: Wind Waker on Tetra-niminen tyttö, joka on merirosvo. Ajattelin että olisi kovin hupaisaa antaa tulipokemonille merirosvon nimi. Ehkä Tetra hylkää mut jossain vaiheessa ja liittyy Team Aquaan! o_o Torkoal näyttää pelissä muuten kivalta, mutta vihaan tota savupilveä sen selässä.


Neljä Pokemonia taskussani astuin ulos luolasta ja jatkoin matkaani eteenpäin Route 111:ta pitkin. Ottelin muutaman kouluttajan kanssa, mutta pian vastaani tuli varsin erikoinen miekkonen. Tyypin nimi oli Aarone, ja hän kertoi mulle Hoennin Secret Baseista. Tai siis tässä pelissä Super-Secret Baseista. En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut niiden koristelemisesta/sisustamisesta, mutta ajattelin että ehkä tällä pelikerralla voisin kokeilla vähän siistiä sitä. Aarone antoi mulle pienen satsin valmiita huonekaluja, jotka asettelin mahdollisimman nätisti uuteen Baseeni. Kuva siitä tuossa alapuolella. Laitoin sänkyni viereen Treecko-pehmon, koska se oli startterini tässä pelissä. :3 Hitsi kuinka haluaisin tuollaisen Mudkip-pehmon oikeasti itselleni! Pakko ostaa sellainen jonain päivänä. :D



Nukuttuani ensin huoneessani (hauskaa että niin voi tehdä), jatkoin taas matkaani eteenpäin. Eipä aikaakaan kun astuin Routelle 113, jossa Brendan tuli heti mua vastaan. Mokoma huijari väitti viimeksi että seuraavalla tapaamisella otellaan, mutta hänellä oli liian kova hoppu sellaiseen. Pöh! Hän oli matkalla tapaamaan jotain professoria, tutkijaa tai muuta vastaavaa. En muista enää...


Jatkoin itsekin matkaani Routea pitkin eteenpäin, jonka näkemistä olin odottanut tässä pelissä. Nimittäin paikka on niin lähellä Hoennin valtavaa tulivuorta, että siellä sataa tuhkaa! Pakko myöntää että Route näytti tässä versiossa tosi kivalta. Tosin se leijuva tuhka näytti musta enemmän lumelta, mutta eipä se haittaa. :D Törmäsin pian pieneen mökkiin, jossa joku herra lupasi valmistaa mulle esineitä sinne tuomastani tuhkasta. Koitin kerätä sitä muutaman kasan taskuuni, mutta palatessani tyyppi sanoi että tarvitsen niitä kasoja 105 kappaletta lisää! Ei kiitos. D: Ei mulla ole aikaa sellaiseen. Pokemonmestaruus ei odota! :D



Niinpä jatkoin aina vain eteenpäin, kunnes saavuin vihdoin ja viimein uuteen kaupunkiin. Kyseessä oli Fallarbor Town, joka näytti tässä pelissä myös oikein kivalta. Siellä oli todella kuivaa - hiekka ja meteoriittimontut peittivät kaupunkia. Ihan söpö pikkupaikka. Kävin Pokemonkeskuksessa, jossa joku Lanette-niminen nainen höpötti mulle paikan tietokoneesta, ja väitti keksineensä Pokemonien sinne varastoimisen. Hömm, olin aika varma että sen on kehitellyt Bill Kantosta? *vilkaisee Bulbapediaa* Okei, mun mokani. Kyseinen nainen olikin vain päivittänyt sitä eikä keksinyt sitä. Makes more sense. Miksi mä aina kirjotan ensin ja tarkistan faktat vasta sen jälkeen? :D Voi että...


Astuttuani ulos Pokemon Centeristä, törmäsin taas Brendaniin, joka vei mut jonkun naisen talolle. Nainen kertoi että Team Aqua oli siepannut talossa asuvan professorin, joka oli vissiin se henkilö jota Brendan oli tullut tapaamaan. Poika hermostui tästä aikamoisesti ja pinkoi samantien etsimään Team Aquaa läheisiltä vuorilta. Mä päätin tehdä tietysti samoin.


Jatkoin matkaani Fallarbor Townista vasemmalle, jossa alkoi uusi Route numeroltaan 114. Sekin oli ihan nätti paikka, koska tie muuttui kuivasta hiekasta ensin pieneksi järveksi, sen jälkeen vehreäksi ruohoksi, ja sitten kiviksi ja kallioiksi nousten ylös vuorelle. Tapasin Routella jonkun fossiileista kiinnostuneen herran, jota ei kuitenkaan huvittanut sanoa mulle mitään kivaa. Onneksi sain häneltä sentään Digin, joka on ihan kiva isku. Jatkoin matkaani hänen taloltaan eteenpäin, otellen taas monien kouluttajien kanssa. Jatkoin Routea eteenpäin sen vehreälle osuudelle, jossa löysin pian Fallarborissa tapaamani Lanetten talon. Hän päivitti ystävällisesti Pokemon Boxejani jotenkin uudenlaisiksi, mutta mua ei hirveästi kiinnostanut mitä muutoksia niissä tapahtui. :D



Sen sijaan jatkoin vaan matkaani Brendanin perässä, joka näkyi nopeasti vuorella juostessaan meteoriittikraatereiden ohi kohti Meteor Falls-luolaa. Pysähdyin itse luolan suuaukolle ja lopetin pelaamisen siihen. Saattaa olla että pelaan lisää tänään, joten Alpha Sapphire-postauksia voi olla luvassa vielä muutama tässä viikonlopun aikana. Pokemonini olivat tässä vaiheessa noin 30-tasoisia, paitsi Torkoal joka oli vasta 20. Sillä pelaaminen on ollut hauskaa, tosin se ei osaa vielä kauhean hyviä iskuja. Mutta eiköhän se pian niitä opi! Mä muuten myös julkaisen pian uuden postauksen, jossa kerron mielipiteeni kaikista kolmannen sukupolven Pokemoneista, jos joku vielä muistaa että mulla on sellanenkin työn alla. Sitä ennen, hyvää kevättä kaikille! (Tosin tänään ulkona satoi lunta!) D:

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Alpha Sapphire Osa 5: Leppoisaa matkantekoa


Tällä pelikerralla tein ihan ensimmäiseksi jotain mitä mä en ole vielä ikinä tehnyt: hankin pari legendaarista Pokemonia Mystery Gift-taktiikalla. Musta tuntuu että mä olen kauhea amatööri joissain Pokemon-asioissa. :D Tai kun Pokemont on ollut osa elämääni lähes aina, mutta silti olen vieläkin jotenkin kauhean kokematon sen parissa. En ole ikinä esimerkiksi välittänyt Event-Pokemoneista tai juuri Game Freakin luovuttamista lahjoista. Olen vasta viime aikoina alkanut tehdä enemmän kaikenlaista uutta Pokemoniin liittyvää, mitä en ole ennen kokeillut. Siispä kävin eilen illalla hankkimassa itselleni ilmaisen Jirachin ja Hoopan, jotka nököttävät nyt mun tietokoneellani. En ole varma mitä tarkalleen aion tehdä niillä, mutta on hauskaa omistaa ne. Oli vähän outoa että näin alussa peliä mun tiimiini tuli yhtäkkiä 100-levelinen Jirachi. :D En tietenkään aio pitää näitä kahta tiimissäni, vaan jätin ne tosiaan Pokemonkeskuksen tietokoneelle.


Mutta ei siitä sen enempää! Viime kerralla tutkin Mauville Cityn läpi, voitin Wattsonin salin ja hankin polkupyörän. Niinpä suuntasin uudella upealla pyörälläni heti Route 110:llä sijaitsevalle pyörätielle, jossa ottelin kaikkien trainereiden kanssa. Kehitin tässä vaiheessa lähinnä Azumarilliani, joka on pahasti muista leveleissä jäljessä. Olen tähän asti tykännyt käyttää sitä tiimissäni, mutta mua ärsyttää että unohdan koko ajan että se on nykyään puoliksi Fairy-tyyppiä. :D Onneksi se ei ole kuitenkaankin aiheuttanut mitään hirveitä ongelmia.


Koluttuani koko Routen läpi, palasin Mauvilleen ja suuntasin tällä kertaa sieltä oikealle, jossa oli pieni Routenpätkä muutamalla kouluttajalla. Siellä tuli pian vastaan meri, joten en päässyt kulkemaan siihen suuntaan eteenpäin. Sen sijaan lähdin viimein sinne minne pitikin tässä vaiheessa, eli pohjoiseen kohti Mt. Chimneytä. Näin pari Team Aquan jäsentä, jotka höpisivät taas ääneen suunnitelmistaan mennä kyseiselle vuorelle. Mun tehtäväkseni jäi tietysti seurata heitä sinne.


Jatkoin siis matkaani Mauville Citystä ylöspäin ja tulin nätille Routelle numero 111. Se kulki suoraan ylöspäin kallioiden läpi, jotka näyttävät tosi kivoilta tässä peleissä. Odotan innolla nähdä miltä Mt. Chimney ja sen ympäristö näyttävät. Tai se lähistöllä oleva aavikko. Olen edelleen ihan innoissani tästä Pokemonin uudesta kolmiulotteisesta maailmasta. Jaksan yhä ihmetellä miten kivalta ja upealta se näyttää! :) Routella mua vastaan tuli muutamia kouluttajia, sekä sama kameraryhmä ja toimittaja jonka tapasin kerran aiemminkin. Ottelin heidän kanssaan hienon tuplaottelun, jonka jälkeen mun piti kuvailla matsia lyhyesti ja ytimekkäästi. Yritin alun perin kirjoittaa "Easy, because you were bad." mutta se ei mitenkään mahtunut annetulle riville. Niinpä jouduin lyhentämään tekstiä niinkin paljon, että lauseekseni jäi "Easy, u bad." :D Musta on hauskaa pysähtyä välillä katsomaan Hoennin uutisia Pokenavistani, vaikka siellä hoetaankin välillä tylsästi samoja juttuja. Silloin tällöin siellä sanotaan kuiteskin ihan huvittaviakin asioita.


No mutta, mä jatkoin matkaani ja löysin pienen talon, jossa mun piti otella sen neljää asukasta vastaan peräkkäin häviämättä. Se oli harmi kyllä todella helppoa. Azumarillini taisi hoidella lähes jokaisen heidän Pokemoneistaan yksinään, mikä oli tietysti siinä mielessä hyvä, että se sai mukavasti Exp-pointseja ja alkoi saavuttaa Grovylea ja Breloomia leveleissään. Jatkettuani matkaa sen jälkeen yhä eteenpäin, mua vastaan tuli ärsyttävästi kiviä, jotka pystyi tuhota vain Rock Smashilla. Eikä mun Pokemoneilla tietenkään ollut kyseistä iskua...



Yksi asia mikä todella saisi muuttua Pokemonissa, on HM-iskut. Please for the love of god poistakaa ne vaikka kokonaan kiitos!! HM-orjien käyttäminen on aina ollut todella rasittavaa ja tylsää. Olen varma etten ole ainoa joka on tätä mieltä. Nytkin mun piti palata takaisin johonkin kaukaiselle Routelle, josta mä pyydystin toisen Marillin Rock Smash-orjaksi tiimiini, jotta mä pääsin yhden kivenmurikan ohi pelissä eteenpäin. Huoh... Kivestä hyökkäsi esiin muuten Geodude, jonka kodin mä taisin murskata. Hups, anteeksi. o_o


Ohitettuani kivenmurikat ja jatkettuani taas matkaani, tulin otelleeksi Sandshrewia vastaan joka näyttää ihan hirmukivalta tässä pelissä! Se oli jotenkin ihanan pyöreä ja muhkea, ihan kuten sen kuuluukin olla. :3 Astuin pien uudelle Routelle 112, jossa mä törmäsin heti Brendaniin. Hän näytti mulle horisontissa jököttävän suuren vuoren, joka oli luonnollisesti se etsimäni Mt. Chimney. Brendan lupasi ensi tapaamisella otella taas kanssani, mitä mä jäin odottamaan yllättävän innoissani. Nimittäin pelatessani tätä peliä eteenpäin, huomaan pitäväni Brendanista koko ajan enemmän ja enemmän. Musta tuntuu että se on nousemassa mun suosikki Rivalikseni. Brendan on ilkeän Garyn ja yli-ystävällisen Shaunan täydellinen välimuoto - Brendan on selvästi mun hyvä ystäväni, mutta samaan aikaan kilpailuhenkinen ottelija. Täydellistä!



No mutta, Brendanin poistuttua paikalta, mä jatkoin matkaani Routea pitkin kohti Mt. Chimneytä, otellen taas kaikkien siellä hengailevien kouluttajien kanssa. Mä törmäsin tosi monesti tällä pelikerralla Plusliin ja Minunsiin, jotka olivat kauhean rasittavia vastuksia. Koitin otella niitä vastaan Azumarililla kohottamalla ensin Defenseä Defense Curlilla sähköhyökkäyksiä pelätessäni, mutta sen jälkeen sähköhiiret iskivät aina Encoren, jonka takia mä en voinut hyökätä enää ollenkaan (jos joku ei tiedä, Encore pistää mut iskemään sen iskun mitä mä käytin viimeksi monta kertaa putkeen eli tässä tapauksessa Defense Curlin). Lopetin joka tapauksessa pelaamisen tähän. Ensi kerralla lähden kiipeämään vuorelle ja saatan saada tiimini seuraavan Pokemonin. :) Otin tähän loppuun vielä kuvina mun tiimini tämänhetkisen tilanteen. Klikatkaa niitä suuremmaksi jos on tarve: