Alpha Sapphire Osa 7: Team Aqua & Team Magma

Olenko ainoa joka on ihan koukussa Pokkéniin? Olen tänäänkin pelannut sitä koko aamun! :D Mutta eilen pelasin myös innoissani Alpa Sapphirea eteenpäin, joten uusi postaus siitä. Viime kerralla jäin tosiaan Mt. Chimneyn juurella olevan Meteor Falls-luolan suulle, josta astuin tällä kertaa heti sisään. Törmäsin siellä samantien Brendaniin, joka oli juuri urheasti uhittelemassa Team Aquan jäsenille, jotka tivasivat kidnapatulta professori Cozmolta tämän meteoriittia omiin suunnitelmiinsa. Sellainen ei tietenkään sopinut mulle ja Brendanille olleskaan, joten hyökkäsimme tuplaottelulla Grunttien kimppuun. Ensin heitä vastassa olivat mun Azumarill ja Brendanin Wailmer, mutta Mightyena käytti ärsyttävästi koko ajan Roaria, joka heitti lopulta Shroomishken ja Breloomin esiin. Oli jotenkin hauskaa nähdä ne ottelemassa rinta rinnan. Varsinkin edellisen Brendan-ottelun jälkeen. :D

Lopulta Guntit saatiin voitettua, mutta he silti jatkoivat professorin ahdistelemista meteoriitista ja saivat sen lopulta omiin käsiinsä. Brendan hyppäsi muuten tosi eeppisesti auttamaan professori Cozmoa, kun hänet meinattiin tönäistä kallionreunalta alas. :D Jotta tästä sopasta saataisiin vielä sotkuisempi, paikalle astuivat seuraavaksi myös ensimmäistä kertaa Team Magma. Heillä ei kuitenkaan ollut mitään erityisen aggressiivisia suunnitelmia, eivätkä he edes reagoineet mitenkään kun Team Aqua pinkoi tiehensä. Sen sijaan Team Magman johtaja Maxie vain esitteli itsensä mulle pikaisesti, jonka jälkeen hänkin katosi Gruntteineen. Mä ja Brendan saatettiin professori Cozmo takaisin kotiinsa Fallarbor Towniin, mikä ärsytti mua koska olisin halunnut jäädä tutkimaan Meteor Falls-luolaa vielä tarkemmin. Noh, eipä se nyt hirveästi voimia vienyt pyöräillä sinne heti takaisin. :P

Meteor Falls-luola on pieni, mutta tykkäsin sen ulkonäöstä. Se ei ollut tavallinen pimeä luola, vaan varsin valoisa ja jotenkin tosi rauhallinen paikka. Siellä olevat lammet ja vesiputoukset näyttivät myös kivoilta. :3 Mä kuljin luolan läpi sen toiselle suuaukolle, joka johti takaisin Rustboro Cityn lähettyvillä olevalle Routelle. Kävelin sitä pitkin takaisin Rustboroon, otellen matkalla kaikkien trainereiden kanssa. Siellä olevilla kouluttajilla oli jotenkin oudon suurilevelisiä Pokemoneja, ihan kuin mun ei olisi vielä ollut tarkoitus tulla sinne. Aina mä olen väärässä paikassa väärään aikaan. :D Siitä puheen ollen, mä en hetkeen ollut tässä vaiheessa edes varma mitä mun piti tehdä seuraavaksi. Brendan oli sanonut palaavansa takaisin Mauville Cityyn, joten mäkin lähdin seuraavaksi sinne päin.

HM-orja mukanani pääsin kulkemaan Mauvilleen nopeaa reittiä, oikaisemalla pienen Rusturf Tunnelin läpi, joka oli muuten ollut tukossa siellä seisovien kivenlohkareiden takia. Nyt ne haihtuivat helposti Rock Smashilla. Ilmestyin sitten Verdanturf Towniin, jossa ajattelin tällä kertaa käydä sopivasti vilkaisemassa Wallya, joka oli kutsunut mut kaupunkiin käymään paljon aiemmin. Poika oli kuitenkin kadonnut kuin tuhka tulleen. Hänen setänsä kertoi Wallyn lähteneen johonkin kouluttamaan Pokemonejaan. Niinpä tietysti. :D Jatkoin tässä tapauksessa matkaani pyörällä Mauville Cityyn, johon saavuin tosi nopeasti. Tajusin siellä yhtäkkiä mihin mun pitää mennä seuraavaksi - tietysti Team Aquan perään Mt. Chimneylle! Niinpä suuntasin takaisin Hoennin villiin vuoristoon.

Tällä kertaa Team Aqua ei enää tukkinut tietä köysiradalle, joten pääsin sitä pitkin nousemaan ylös vuoren päälle. Siellä oli parhaillaan kauhea mekastus meneillään - Team Aquan ja Team Magman jäseniä oli kaikkialla ottelemassa keskenään. Oli aika huvittavaa että heillä kaikilla näytti olevan käytössään Poochyena. :D Mun piti tietysti pysäyttää Team Aquan aikeet, mitä ikinä he olivatkaan tekemässä, joten suuntasin Mt. Chimneyn laavakraaterille. Siellä mua vastaan tuli sama Aquan jäsen jota ottelin Meteor Fallseillakin. Hän oli Shelly-niminen nainen, joka ei selvästi pitänyt musta ollenkaan, vaikka hän kutsuikun mun naamaani söpöksi. :D Rökitin hänen Pokemoninsa ihan helposti. Käytin tässä vaiheessa muuten lähes pelkkää Torkoalia, jotta se nousisi samalle tasolle muiden Pokemonieni kanssa. Torkoalia on ollut hauska käyttää, vaikka aluksi sen iskuvalikoima oli tosi huono. Nyt se osaa kuitenkin jo vähän parempia iskuja ja pystyy puolustamaan itseään. :)

Shelly päästi mut ohitsensa tulivuoren keskelle, jossa Team Aquan johtaja, Archie, seisoi jonkin oudon vekottimen kanssa. En saanut tietää mitä hän tarkalleen puuhasi, mutta se liittyi varmasti jotenkin Groudoniin ja Kyogreen sekä niiden Primal-muotoihin. Archie haastoi mut pienen puheen jälkeen otteluun, jonka mä voitin ihan helposti. Torkoal ja Grovyle hoitelivat hänen Pokemoninsa pois päiviltä muutamalla iskulla. Archie oli yllättynyt mun voimistani, muttei näyttänyt kauhean huolestuneelta. Hän palautti Cozmolta varastetun meteoriitin takaisin mulle, ja häipyi sitten Gruntteineen tiehensä. Team Magmakin katosi ihan yhtä nopeasti, kunhan johtaja Maxie ensin mutisi mulle jotain epämääräistä Team Aquasta ja sen suunnitelmista.

Nyt kun kaikki tämä oltiin viimein hoidettu, mä jatkoin matkaani vuorta alas kohti seuraavaa salia. Juuri tätä aluetta pelissä mä odotin muuten hirveästi näkeväni näillä grafiikoilla, enkä kyllä pettynyt ollenkaan. Yhä edelleen mä jaksan hämmästellä miten kivalta nämä uudemmat Pokemon-pelit näyttävät. Ja vielä upeampaa on se, että Pokemon Sun ja Moon näyttävät varmaan vieläkin hienommilta! Huuuu! *w* Tässä vaiheessa mä olin iloinen myös siitä, että olin valinnut Acro Biken, koska sillä pystyi liikkumaan seuraavalla Routella helposti ylös- ja alaspäin miten halusi. Route oli muhkurainen mäki täynnä kiviä, luiskia ja niitä sellaisia pikkujyrkänteitä, joita voi pompata alas muttei kiivetä takaisin ylös. Mun pyörälläni se hoitui kuitenkin helposti. ;)

Oteltuani Routella trainereiden kanssa ja tutkittuani sen läpikotaisin, saavuin viimein alas vuorelta Lavaridge Towniin, jossa seuraava sali odotti mua. Tämäkin on sellainen kaupunki, jonka muistan tosi hyvin Emeraldista. Varmaan siksi että se on niin ainutlaatuinen verrattuna moniin muihin paikkoihin. Kukapa voisi unohtaa Lavaridgen hiekkakylvyt ja kuumat lähteet? :D Mä kävinkin uiskentelemassa lähteessä heti kuin mikäkin innokas turisti. Mun mielestä Hoennissa on muutenkin tosi erikoisia ja siksi mieleenpainuvia kaupunkeja. Tai ainakin mun mielestä siellä on vähemmän sellaisia tosi tavallisia kaupunkeja asfalttiteillään ja vehreillä nurmillaan, ja enemmän ihan toisenlaisia paikkoja, kuten juuri tällainen kuumien lähteiden täyttämä rentoutumispaikka vuorenjuuressa.

Tutkittuani Lavaridgen läpi, mä suuntasin tietysti heti salille, mutten vielä haastanut Flannerya tällä pelikerralla. Ehdin kuitenkin otella salin sisällä olevien kouluttajien kanssa, jolloin Grovyleni kehittyi viimein Sceptileksi. Kyseinen Pokemon näytttää mun mielestä jotenkin tosi tönköltä ja tylsältä tässä pelissä. Sceptilesta tulee mieleen sellainen vikkeläkoipinen matelija, mutta jotenkin mun Sceptile näyttää tosi jäykältä ja hitaalta. :D Mutta eipä se mitään haittaa. Kouluttelin kivasti Torkoalia ja Azumarillia Flanneryn salilla, joten ne ovat molemmat saaneet viimein Breloomin ja Sceptilen leveleissä kiinni. Kaikki mun Pokemonit ovat nyt noin 35-tasoisia.