Pokémon-fossiilit #04: Lileep & Cradily

Root Fossil: Lileep & Cradily

Lileep ja Cradily ovat omalla tavallaan erikoisia fossiilipokémoneja, sillä ne eivät ehkä ensisilmäyksellä näytä heti fossiileilta, tai edes Rock-tyypin Pokémoneilta. Mä meinaan unohtaa aina näiden kahden olemassaolon, eivätkä ne tulisi mulle varmaan ikinä ensimmäisinä mieleen, jos mua pyydettäisiin mainitsemaan joku fossiilipokémoneista. Ehkä Lileepin ja Cradilyn kasvimaiseen ulkomuotoon on vaikeampi "samaistua", verrattuna sellaiseen poksuun jonka kasvot ja idea ovat selkeämmin esillä, mikä saa ne unohtumaan helpommin. Toisaalta nämä Pokémonit ovat nimenomaan niin erikoisia, että luulisi niiden jäävän mieleen. Kaikesta huolimatta nämä kaksi ovat oikein upeita veijareita ja ansaitsevat muiden fossiilien tavoin yhtä lailla rakkautta.

Grass-tyypityksestään huolimatta, nämä kaksi elivät aikoinaan syvällä merenpohjassa. Kaksikko suosi ensisijaisesti lämpimiä vesiä, jossa niiden oli helpompi selviytyä. Lileepin ulkonäkö auttaa sitä tekeytymään vesikasviksi, jonka ansiosta sen saalistamat Pokémonit eivät huomaaa lähellä olevaa vaaraa. Lileep käyttää pitkiä lonkeromaisia ulokkeitaan ja nappaa niillä saaliin tiukkaan otteeseen. Cradily saalistaa sen sijaan maalla - sen painava keho pitää Pokémonin paikallaan merenpohjassa, mutta laskuveden aikaan se siirtyy rannalle metsästämään. Lileepin tavoin, myös Cradily käyttää päässään kasvavia lonkeroita saaliin nappaamiseen, mutta sulattaa ne vielä lonkeroidensa myrkyllä ennen syömistä. Huh mikä peto!

Lileep ja Cradily ovat siitäkin erikoisia fossiileiksi, etteivät ne perustu suoraan mihinkään sukupuuttoon kuolleeseen eliöön. Sen sijaan ne ovat saaneet vaikutteita mm. merililjoista, joita elää edelleen - tosin niitä on ollut merissä myös miljoonia vuosia sitten. Toinen samankaltainen olento on erilaiset merivuokot, joilla on merililjojen ja näiden kahden Pokémonin kanssa paljon yhtäläisyyksiä. Kaikki esimerkiksi saalistavat samalla tavalla - pysyen paikallaan ja ottaen lonkeroillaan ohimenevän saaliin kiinni. Cradilyn pään muoto antaa viittauksia myös erääseen vaippaeläimeen, läpikuultavaan valkeaan meriolentoon, joka näyttää varsin hupaisalta otukselta. Tämän olennon tieteellinen nimi on Megalodicopia hians ja suosittelen katsomaan Googlen kuvahausta miltä se näyttää. :D

Merililjan fossiileja

Merivuokkoja

Kuten mainitsin jo aikaisemmin, mä unohdan harmillisen usein näiden Pokémonien olemassaolon. Lileep ja Cradily ovat kuitenkin oikein hienoja fossiileja, varsinkin juuri siksi, että ne ovat niin erilaisia moniin muihin verrattuna. Ehkä mun pitäisi käyttää näitä joskus jossain tiimissäni, koska varsinkin Cradily on oikeasti tosi tyylikäs Pokémon ja varmaan voimakaskin. Kaikenkaikkiaan kiva kaksikko, joka ansaitsee lisää huomiota.

Pokémon-fossiilit #03: Aerodactyl

Old Amber: Aerodactyl

Aerodactyl on siitä poikkeuksellinen, että se on ainoa yksittäinen fossiilipokémon, ilman että sillä on jonkinlaista paria tai vastakappaletta. Kaikissa muissa sukupolvissa fossiileja on aina kaksi, paitsi Galarissa, mutta senkin neljä ovat tavallaan samaa sarjaa keskenään. Aerodactyl sen sijaan nököttää yksinään "ylimääräisenä" Kanton fossiilina, mutta ainakin se on saanut vastapainoksi ihkaoman Mega-muodon. Aerodactyl ei kuitenkaan ole jäänyt millään lailla unholaan, päinvastoin, se on luultavasti yksi suosituimpia ja puhutuimpia fossiilipokémoneja. Tai ainakin mä näen sen toistuvasti ympäri internettiä ja muita medioita. Aerodactylissa viehättää varmaan juuri tämä sen ainutlaatuisuus, Mega-muoto, hyvät statsit ja lohikäärmemäinen ulkonäkö, mikä on tunnetusti Pokémon-fanikunnassa suosittu juttu. Aerodactyl on jäänyt myös animessa jollain lailla mieleenpainuvaksi, koska juuri sellaista vastaan otellessaan Ashin Charmeleon kehittyi ikoniseksi Charizardiksi. Ehkä tämä ei ole kaikille yhtä hieno hetki, mutta mulle se oli yksi lapsuuteni huippukohtia!

Aerodactyl on kovapäinen, kestävä ja tunnettu häijystä luonteestaan. Sen terävät hampaat ja voimakkaat leuat murskaavat vihollisen helposti palasiksi. Aerodactylit eivät ole silti animen mukaan lihansyöjiä, vaan nauttivat myös hedelmistä. Ne ovat taitavia liitäjiä, mutta liikkuvat kömpelösti maalla. Aerodactylit pesivät kivisessä ympäristössä, usein korkeilla vuorilla, jossa ne käyvät lepäämässä tarpeen vaatiessa. Pokémon hallitsi taivaita ainakin 100 miljoonaa vuotta sitten, ja niitä nähdään nykypäivänäkin Pokémonmaailman taivaalla, tosin nämä ovat meripihkasta herätettyjä yksilöitä.

Aerodactylista näkee heti, että se perustuu jonkinnäköiseen hirmuliskoon ja sen sanotaankin eläneen dinosaurusten aikaan. Kyseessä on tietenkin lentolisko eli pterosaurus - maailmasta hävinnyt lentävä matelija, joka ei yleisestä harhaluulosta huolimatta ole dinosaurus eikä lintu. Lentoliskoista Aerodactyliin osuvampia ovat terävähampaiseen RHAMPHORHYNCHOID-sukuun kuuluvat ptesoraurukset. Huh-huh mikä sana. Näillä lentoliskoilla ei ollut pitkää lintumaista nokkaa, vaan niiden kuono oli pyöreämpi ja lähempänä Aerodactylin designia. Pokémon on todennäköisesti saanut vaikutteita myös erilaisista lohikäärmeistä, kuten traakeista, joilta löytyy kaksi raajaa ja siivet. Nämä tunnetaan ehkä paremmin englanninkielisellä nimellään wyvern.

Rhamphorhynchoid-lentolisko

Traakki eli wyvern

Aerodactyl on mun mielestä ihan kiva Pokémon, vaikka sen design on jollain lailla vähän tylsä. Ehkä se näyttää mun mielestä enemmän joltain perinteiseltä piirrossarjassa esiintyvältä lohikäärmeeltä, kuin Pokémonilta, mutta siitä huolimatta tykkään sen ulkonäöstä. Mä käytin Aerodactyliä tiimissäni LeafGreenissä, jossa muistan sen olleen oiva tiimiläinen. Tässä Pokémonissa on tosiaan jotain ainutlaatuista, mutta samalla en pidä sitä mitenkään ihmeellisenä. Sen Mega-muoto on vähän nääh, mutta ei kai siinäkään mitään varsinaista vikaa ole.

Pokémon-fossiilit #02: Kabuto & Kabutops

Dome Fossil: Kabuto & Kabutops

Kabuto ja Kabutops ovat Omanyten ja Omastarin rinnalla toinen Kanton fossiilikaksikosta, jonka pelaaja voi valita itselleen Mt. Moonissa. En osaa sanoa kumpi näistä fossiileista mahtaa olla suositumpi, mutta en ihmettelisi jos Lord Helix-meemi kannattelisi voiton Omastarille. Toisaalta Kabutops on tietääkseni melko pidetty Pokémon, joten nämä ruskeat äyriäiset saattavat yhtä hyvin viedä johtopaikan. Pidetyin Kanton fossiili on kuitenkin varmaan Aerodactyl, mutta en ole siitäkään varma ...tervetuloa lukemaan Kawan tilastohöpinää fossiileista, joiden tilastoista hänellä ei ole todellisuudessa mitään tietoa. (◕◡◕✿)

*Kröhöm* Joka tapauksessa Kabuto ja Kabutops ovat tosiaan äyriäisiä, jotka elävät Omanyten ja Omastarin tapaan meressä. Kabutot tykkäävät viettää aikaa myös rannalla, jossa ne saattavat kaivautua hiekkaan piiloon. Kehittyessään Kabutopsiksi, Pokémon siirtyy pääasiassa kokonaan maalle uusien pitkien raajojensa ansiosta, sekä helpomman saaliin perässä. Ennen sukupuuttoon kuolemista, Kabutops olikin keskellä evoluutiota merieliöstä maaolennoksi, mutta ei ehtinyt kehittyä loppuun asti ennen tuhoutumistaan. Vaikka Kabutops viettää suurimman osan ajastaan maalla, se on edelleen loistava uimari ja kykenee uimaan 29 solmun - eli noin 50 kilometrin - tuntinopeudella. Kabuto ja Kabutops elivät Pokémonmaailmassa noin 300 miljoonaa vuotta sitten, mutta harvojen sanotaan löytäneen niitä nykypäivänäkin merenpohjasta.

Kabuto ja Kabutops ovat äyriäisiä, joissa molemmissa on viitteitä muinaisiin trilobiitteihin - niveljalkaisiin kuorellisiin merieläimiin, joilla on yhteisiä piirteitä mm. nykypäivän molukkirapujen kanssa. Kabutopsin pitkät raajat antavat myös viitteitä meriskorpioneista, jotka ovat trilobiittien tapaan kuolleet sukupuuttoon. Meriskorpionit olivat loistavia saalistajia ja hallitsivat merenpohjaa ennen kalojen ilmestymistä. Kaikki nämä eliöt ovat eläneet merissä 400-200 miljoonaa vuotta sitten, ja ovat siten samanikäisiä Kabuton ja Kabutopsin kanssa.

Trilobiitti-fossiili

Molukkirapu

Mä en tykkää Kabutosta ja Kabutopsista ihan yhtä paljon kuin Omanytesta ja Omastarista, mutta siitä huolimatta molemmat ovat kivoja Pokémoneja. En ole käyttänyt näitä missään Pokémon-tiimeissäni, mutta Kabutops on ollut melko aktiivisessa käytössä Pokémon GO:ssa. Kabuto oli yksi ensimmäisiä Pokémoneja jonka sain kehitettyä GO:ssa, joten Kabutops oli pitkään yksi vahvimpia poksujani. Se on edelleen listan kärjessä, joten Kabutops pääsee loistamaan tänäpäivänäkin ja auttaa mua tuhoamaan naapurinlasten tiimit pokepisteiltä. :D Mutta joo, kaikenkaikkiaan oikein kiva Pokémonkaksikko ja varsinkin Kabutops on oikein tyylikäs. Molemmilla on kiva idea ja onnistunut design, mikä tekee näistä oivan parin Pokémon-fossiileja.

Pokémon-fossiilit #01: Omanyte & Omastar

Monet meistä varmaan kököttävät kodeissaan hämmentyneinä maailman tilanteesta, joten mä ajattelin että nyt jos koskaan on aika koittaa saada ihmisille edes jotain pientä muuta ajateltavaa. Kuljetaan siis The Blue Salamanderissa vanhoihin hyviin aikoihin, tai oikeastaan paljon sitä kauemmaskin, nimittäin mun on ollut tarkoitus jo pitkään höpöttää jotain Pokémon-maailman fossiileista. Mihin ne perustuvat? Onko mulla kokemuksia niistä tiimeissäni? Tai mitä mieltä mä olen niistä yleisesti? Nämä postaukset eivät tule olemaan mitään kauhean pitkiä tai ihmeellisiä, mutta toivon että nämä vievät ajatuksia edes hetkeksi johonkin muualle, jos kotona istuminen sattuu huolettamaan tai ahdistamaan. Koitan kirjoitella näitä muutaman päivän välein ja puhun jokaisessa postauksessa aina yhdestä tai useammasta fossiilipokémonista muotoineen. Kelaudutaan siis Pokémon-maailman muinaishistoriaan ja aloitetaan höpinät loogisessa järjestyksessä Kantosta:

Helix Fossil: Omanyte & Omastar

Omanyte ja Omastar ovat luultavasti yksi ikonisimmista fossiileista Twitchin käynnistämän Lord Helix-meemin takia. Tämä on varmasti tuonut niille paljon huomiota, minkä ansiosta nämä siniset ammoniitit ovat nykypäivänä tosi no... ikonisia. Omanyte ja Omastar ovat tietoisesti eläneet Pokémonmaailmassa ainakin 100 miljoonaa vuotta sitten, jolloin niiden on sanottu olleen Carracostan ja Archeopsin ravintoa. Ne elivät tottakai meressä, jossa Omanyte tyytyi syömään planktonia ja Omastar taas metsästi Shelldereitä.

Omanyte pystyy säätelemään liikkumistaan varastoimalla kuoreensa ilmaa ja päästämällä sitä ulos, mikä saa Pokémonin joko kellumaan tai painautumaan meren pohjaan. Pienet lonkerotupsukkeet taas auttavat sitä kääntymään tiettyyn suuntaan. Omastar liikkui aikoinaan yhtä lailla meren pohjassa, mutta ei mitä ilmeisimmin pystynyt säätelemään painoaan samalla tavalla kuin Omanyte. Omastarin painava kuori teki siitä hitaan ja kömpelön metsästäjän, minkä uskotaan olevan syynä sille, että nämä Pokémonit hävisivät lopulta maailmasta. Omastarin metsästyskäytäntöön kuului saaliin nappaaminen pitkillä lonkeroilla, jonka jälkeen Pokémon järsii ja imee saaliinsa tyhjäksi nokkamaisella suullaan. Aika brutaalia.

Omanyte ja Omastar perustuvat ammoniitteihin, jotka ovat muinaisia maailmasta kadonneita nilviäisiä, jotka muistuttavat nykypäivän helmiveneitä. Ammoniititeilla oli pehmeä keho ja ne kasvattivat kierteiskuvioisen kuoren ympärilleen, joka muuttui paksummaksi olennon kasvaessa suuremmaksi. Kuten Omanyten kuvauksessa sanotaan, myös tosimaailman ammoniitit säätelivät painoaan kuoressa olevan ilman avulla. Omastarin nokkamainen pyöreä suu on saattanut saada vaikutteita myös Anomalocaris-nimisestä fossiilista, joka ulkonäkönsä perusteella on kuitenkin vaikuttanut toimivan vahvemmin Anorithin inspiraationa.

Ammoniitti-fossiili

Helmivene

Omanyte on mielestäni tosi söpö. Sen yksinkertainen design, pyöreät pallosilmät ja söpöt karvatupsukkeet tekevät siitä oikein veikeän näköisen. Tykkään myös Omastarista kovasti, ja nämä kaksi ovatkin nousset hiljattain yksiksi lempifossiileistani. Suuri syy tähän on varmasti se, että otin Omastarin tiimiini Let's Go Pikachussa ja käytin sitä siksi tiimissäni ihan vähän aikaa sitten. Mä olen itse asiassa käyttänyt aika vähän fossiilipokémoneja tiimeissäni, lähinnä sen takia, että pidän Rock-tyypistä kaikkein vähiten. Mutta Omastar oli kuitenkin oiva tiimiläinen ja musta on tainnut sen ansiosta tulla Lord Helixin uskollinen seuraaja. :D

Zarude, use Sandstrom! ♪

Moikka pitkästä aikaa!

Joitakin viikkoja sitten meille paljastettiin ihan uusi Pokémon, josta en ole saanut kirjoitettua vielä mitään. Kyseessä on Dark/Grass-tyyppinen apinapokémon Zarude, joka on mielestäni oikein kivanoloinen Pokémon. Mulle tulee sen nimestä väkisin mieleen Darude, joten sinäänsä harmi ettei tämä ole Ground-tyypin Pokémon joka voisi käyttää Sandstormia. :D Sen sijaan tämä apina on metsissä liikkuva olento, joka käyttää ranteissaan ja selässään kasvavia köynnöksiä apunaan puissa liikkumisessa tai marjojen poimimisessa. Köynnöksillä on myös parantavia vaikutuksia, jotka sidottuna haavan ympärille auttamat sitä paranemaan nopeasti. Zarudet elävät laumoissa ja puolustavat reviiriään aggressiivisesti, mikä saa muut metsän Pokémonit pelkäämään niitä.

Myyttiset Pokémonit tuntuvat monesti jollain lailla "turhilta", sillä niiden rooli jää usein pieneksi peleissä ja animessakin. Zarude saa kyllä oman elokuvan, mikä saattaa nostaa sen huomiota, mutta muuten myyttiset poksut ovat aika unohdettuja ja vähänpuhuttuja otuksia. Mä tykkään Zaruden designista tosi paljon ja sen tyypityskin on kiva. Zarude on itse asiassa kovasti sen näköinen, millaiseksi mä toivoin Grookeyn kehittyvän. Rillaboom on mielestäni entistä rumempi, jos sitä vertaa tähän ruohoapinaan... Zarude on väritykseltään tyylikäs ja muutenkin vaan hieno tapaus, joten toivon ettei se jää ihan täysin unholaan.

Blogini on ollut taas vähän hiljaisempi, mutta ehkä nyt kun kotona tulee vietettyä enemmän aikaa, ehdin myös kirjoitella enemmän. Pysykää kaikki terveinä ja muistakaa pestä kädet! Ja älkää pyhä Arceus sentään enää hamstratko sitä vessapaperia tai muitakaan tuotteita! (ʘ‿ʘ✿)