ORAS - Rumien Mega Pokemonien, mutta kauniiden maisemien maailma!

Ajattelin nyt koittaa sanoa muutaman sanasen näistä uusista Omega Rubysta ja Alpha Sapphiresta, koska en ole puhunut niistä juuri yhtään. Yksi syy miksen ole viime aikoina kirjoitellut myöskään kauheasti tänne blogiin mitään on se, ettei Pokemon-maailmassa ole ilmaantunut juuri mitään uusia mullistavia uutisia ...vaikka ORAS-peleistä ilmestyykin koko ajan uutta tietoa. :P En vain ole tarpeeksi innostunut niistä, että puhuisin peleistä täällä. Luultavasti vain siksi, että tiedän etten saa peliä pitkään aikaan, ja olen siksi vähän katkera. :D Voi mua raukkaa... Tulipas epämääräistä tekstiä muuten.

No mutta, Hoennissa tapahtuu kaikenlaista uutta! Siellä noustaan mm. korkealle taivaalle pokemonien selässä! Mikä on mielestäni todella mielenkiintoista! Ja varmasti myös varsin kätevää, ajatellen liikkumista valtavalla saarella. :D Nähdäänköhän tällaista taivaalla liitelyä paljon jatkossakin? Toivottavasti, koska se vaikuttaa upealta!

Mitäs muuta... Ahaa! No ainakin uusia Mega Pokemoneja tursuaa ovista ja ikkunoista! En keksi juuri yhdestäkään uudesta paljastetusta Mega Pokemonista mitään kauhaen positiivista sanottavaa, koska suurin osa niistä on mielestäni aikamoisia rumiluksia. :D Varsinkin Mega Slowbro, Mega Steelix ja Mega Metagross ovat ihan hirveitä tekeleitä D: Eikä kyllä Latioksen ja Latiaksenkaan Mega-muodoissa ole mitään kehumista...

Mutta kyllä sentään muutama uusista Mega-muodoista miellyttää jopa meikäläisenkin silmää. Esimerkiksi Mega Beedrill on aika upea ilmestys! Samoin Mega Camerupt on ihan hauska karvakasa. :3 Jostain syystä pidän myös Rayquazan Mega-muodosta, vaikka se onkin aikamoinen sekasotku. :D Jotenkin se on mun mielestä ehkä tarpeeksi erilainen verrattuna normaaliin ulkomuotoonsa, jonka ansiosta se oikeasti näyttää jo ihan Mega-muodolta, eikä vain hieman erilailla muokatulta taskuhirviöltä. :D Tajusiko kukaan tuosta lauseesta mitään?

Sitten on kaikkea muuta pientä, kuten nämä Super Secret Baset. Pakko myöntää etten oikeasti edes tajua niiden varsinaista tarkoitusta. En ole perehtynyt aiheeseen tarpeeksi. :D Ehkä siksi, ettei se ole kauheasti kiinnostunut. Pitänee lukaista mitä ihmeen huoneita ne ovat olevinaan, hahah. Ainakin sisustaminen on kivaa, että ehkä panostan omaan Baseeni ihan kunnolla sitten kun/jos sellaisen joskus omistan.

Tällä hetkellä ei nyt tule paljon muuta mieleen, mistä minulla olisi jotakin järkevää sanottavaa. Vaikka tämä koko postaus on ehkä hieman negatiivinen, niin olen oikeasti tosi innoissani näistä peleistä. :) Emerald on ehkä yksi kaikkien aikojen suosikki-Pokemon-peleistäni, ja on ihanaa nähdä miten Hoenn on muuttunut kauniiksi kolmiulotteiseksi maailmaksi. <3

Ainiin! Ja Pokemonien luokse voi hiippailla kun ne piileskelevät pusikossa! Ehkä yksi söpöimmistä uusista lisäyksistä Pokemoniin mitä on! :3 Voi että.. pääsisinpä jo pelaamaan tätä!

Pokemon Anime: XY037 & XY038

Heippa taas pitkästä aikaa! Juu, olen yhä elossa, mutta vähän hiljainen kiireideni vuoksi. Pokemon-innostuksenikin on ollut viime aikoina vähän matalalla, mutta ei se minua estä katsomasta lisää Animea! Tällä kertaa tulee kuitenkin vähän lyhyemmät pikakatsaukset näihin kahteen jaksoon:

XY037 - The Cave of Mirrors

Tämä oli tylsä jakso. Outo ja tylsä. :S Sankarimme saapuvat kauniiseen peilien täyttämään Reflection Caveen, jonka yhdessä peilissä on portti kummalliseen rinnakkaisulottuvuuteen. Kaikki on siellä päinvastoin kuin oikeassa maailmassa. Vähän niin kuin oikean maailman peilikuva. :3

Nooh, Ash hukkaa Pikachunsa sinne, ja sukeltaa peilin syvyyksiin tavaten pian Mirror Serenan, Mirror Clemontin ja Mirror Bonnien. He ovat kaikki täysin itsensä vastakohtia peilimaailmassa: Serena on hieman ilkeä ja hyvin totinen ottelija, Clemont on urheilullinen ja uskoo taikuuteen, ja Bonnie on todella rauhallinen ja ylistää pöhköä veljeään. Eipä aikaakaan kun Ash tapaa myös Mirror Ashin, joka on herkkä ja pelokas itkupilli. :D

Mirror Ash oli luullut normaalin Ashin Pikachua omakseen, ja siksi ottanut sen itselleen peilimaailmaan. Hän kuitenkin tajuaa nopeasti omistavansa väärän Pikachun. Yhdessä he kaikki alkavat etsiä kadonnutta Mirror Ashin Pikachua, jonka on siepannut kukas muu kuin Rakettiryhmä. Pienellä etsiskelyllä Ryhmä löytyy, ja heidät rökitetään nopeasti. Tässä nähdään että myös Mirror-porukan pokemonit ovat oikeiden pokemonien vastakohtia, esim. Mirror Pikachu on ilkikurinen kiukuttelija, ja Mirror Hawlucha on herkkä ja pelokas kuten Mirror Ashkin.

No mutta, kaiken häslingin jälkeen Ash palaa ulottuvuusportista takaisin omaan maailmaansa, ja jättää hyvästit peilikuville. The End. Mulle jäi tästä jaksosta vähän kummallinen olo... Tai jotenkin en tykännyt tästä oikein yhtään, vaikka jakson idea olikin ihan mielenkiintoinen. Tämä tuntui vaan jollain lailla tosi turhalta jaksolta. :S

Arvosana: ★

XY038 - Forging Forest Friendships

Sankarimme ovat metsässä harjoittelemassa ottelemista. Ashin Froakielle ja Hawluchalle tulee kuitenkin erimielisyyksiä kesken tupla-ottelun, josta seuraa loputon kiukuttelu. Ash päättää treenata kaksikkoa yhdessä, jotte he voisivat sopia riitansa. Kesken treenin Ash kuitenkin siepataan syvälle lähimetsään, mikä pakottaa Froakien ja Hawluchan tekemään yhteistyötä, kouluttajansa auttamiseksi.

Sieppaaja on metsässä elävä Trevenant, joka on muuten aika upea pokemon. Se on vähän ruma, mutta muuten tykkään siitä tosi paljon. Myös sen edeltävä muoto, Phantump, on tosi suloinen. :3 Serena, Bonnie ja Clemont pokemoneineen etsivät Ashia toisaalta yhdessä Pikachun kanssa, samalla kun Froakie ja Hawlucha löytävät Ashin muualta.

Froakie ja Hawlucha ovat viimein päättäneet tehdä yhteistyötä, ja jopa "klikkaavat" toveruuden merkiksi. Aww, se oli kyllä tosi suloinen ja hauska yksityiskohta. :D Trevenant ei kuitenkaan anna periksi, vaan nujertaa Froakien ja Hawluchan totaalisesti, vaikka heidän onnistuukin saada Ash irti puun otteesta.

Yhtäkkiä Trevenant käyttäytyykin kuitenkin rauhallisesti, ja kehottaa Ashia ja poksuja seuraamaan itseään metsän laitaan. Siellä selviää että Trevenantin ystävän, Sudowoodo, on jäänyt ansaan puuhun, ja Trevenant oli vain yrittänyt hakea apua. Tämä ei kyllä tullut minkäänlaisena yllätyksenä. Sen verran käytetty juoni. :D No mutta, kaiken takana on tietysti Rakettiryhmä, joka ilmaantuu paikalle. Ashin onnistuu lennättää heidät nopeasti tiehensä, nyt kun Froakien ja Hawluchan onnistuu viimein tehdä kunnolla yhteistyötä.

Tämä oli ihan suht kiva jakso. Hauska nähdä että Ashin pokemonit muodostavat tuollaisia ystävyyssuhteita, vaikka mikään ei kyllä koskaan tule olemaan yhtä upea pokemon-ystävyys kuin Ashin Bulbasaur ja Squirtle. :3 Silti hauska nähdä että Froakie ja Hawlucha ovat nyt kamuja keskenään. Ensi kerralla taas sitten ehkä vähän pidempiä selostuksia!

Arvosana: ★★

Pokemon Anime: XY036

XY036 - Battles in the Sky!

Juu, hei taas pitkästä aikaa! Olen kyllä elossa, joten eiköhän jatketa Animesta puhumista. :D Nimittäin kyseessä on yksi suosikkijaksoistani! Ash ja kumppanit saapuvat kauniille, kiviselle alueelle, täynnä valtavia kallioita ja syviä kanjoneita. Paikka onkin nimeltään Kalos Canyon. Sankarimme päättävät jäädä ihailemaan maisemia pokemoniensa kanssa, jolloin kaikki saavat tutustua Ashin uuteen Hawluchaan. Kivaa että Hawlucha tuolla lailla esiteltiin muille pokemoneille. Tykkään tuollaisista yksityiskohdista. :)

Hetken päästä heidän huomionsa kuitenkin vie ilmassa lentävä nainen! Kyseessä on liito-asulla lentävä Sky Trainer Moria, joka on juuri keskellä kiivasta ottelua. Hänen pokemoninsa on mahtava ja kaunis Talonflame! Jotenkin tykkään Fletchlingistä ja sen muodoista ihan hirveästi!! Tämä on taatusti suosikkini region-linnuista heti Taillowin ja Swellowin jälkeen.

Paikalle ilmaantuu pian jonkinlainen opas, joka kertoo sankareillemme lähellä sijaitsevasta Sky Battle-alueesta, jossa voi harjoitella lentämistä ja ottelemista ilmasta käsin. Kaverukset haluavat tietenkin mennä heti kokeilemaan sitä. Bonnie-parka on liian pieni lentämään, ja ottaa tämän tosi raskaasti. Aww... :( Mutta onneksi suloinen Chespin ilmaantuu ulos pallostaan Bonnien seuraksi maankamaralle. :3 Clemontin Chespin on ihana!

Sankarimme harjoittelevat lentämistä vähän aikaa, kunnes aiemmin nähty kouluttaja Moria ilmaantuu paikalle ja haastaa Ashin otteluun. Moria haluaa otella ainoastaan Ashin Hawluchaa vastaan, koska Fletchling näyttää liian heikolta. Tämä loukkaa lintuparkaa pahemman kerran, mutta Moria suostuu ottelemaan sen kanssa jos Ash voittaa Hawluchallaan. Ottelu alkaa, ja Fletchling katselee sitä surumielisenä sivusta Bonnien sylistä. Bonnie kannustaa Fletchlingiä uskomaan, että pienetkin voivat pärjätä, varsinkin asioissa joita isot taas eivät kykene tekemään. <3

Ottelu päättyy lopulta Ashin häviöön. Rakettiryhmä kuitenkin ilmestyy paikalle, ja sieppaa Morian Talonf... hetkinen.. Flamin? Flamen? Miten tuo taivutetaan? xD Välillä tulee oikosulkuja. Nooh ei kestä kauaa kun sankarimme ampuvat Ryhmän tiehensä. Fletchling on lopulta se joka vapauttaa Talonflamen, joten haukka suostuu tällä kertaa ottelemaan pikkuisen kanssa. Flethclingin tähtihetki alkaa. <3 Ashin Flethcling on oikeasti jotenkin niin ihana! Rakastan sitä! :3

Hyvästä alusta huolimatta, Fletchling ei meinaa millään pärjätä Talonflamen vahvoille iskuille. Talonflame ampuu viimeisen voimakkaan Fire Blastinsa Flethlingin naamaan, mutta tämä saa aikaan yhden upeimmista kehittymisistä pitkään aikaan! Pikkuinen Fletchling muuttaa muotoaan liekkien keskellä Fletchinderiksi. Joka on myös toooosi söpö! <3 Ja myös tosi kaunis. :)

Katsoin tämän ottelun myös myöhemmin vielä uudestaan japaniksi, jolloin tässä kehittymis-kohtauksessa alkoi soida upea japaninkielinen tunnari Volt. Se oli jotenkin eeppistä, ja teki ottelusta entistäkin hienomman. :D Harmi että tässä enkkudubissa on niin paljon huonommat musiikit kuin alkuperäisesä. En ymmärrä mikseivät ne voi pitää niitä musiikkejä samoina?? Onko se liian vaikeaa?

No mutta, Fletchinderin avulla Ash tietenkin voittaa, ja todistaa että myös pienet voivat pärjätä isojen maailmassa. ;) He hyvästelevät Morian, ja jatkavat matkaa kohti seuraavaa salia... Tämä jakso oiekasti... Miksi tämä oli musta niin hyvä? :D En tiedä sitä itsekään, mutta tykkäsin tästä todella ihan hirveästi. Yksi parhaista jakoista pitkään aikaan! Ehkä se johtuu siitä että tykkään Fletchlingin evoluutiokaaresta niin paljon. <3

(Tämä jakso muuten todisti, etteivät Animen tekijät tiedä miten fysiikan lait toimivat. Hahah. :D Niillä lento-puvuilla pystyi tekemään aika yliluonnollisia asioita ilmassa! xD)

Arvosana: ★★★★★

Minun Pokemon-kokemukseni

Olen hölissyt täällä Pokemon-peleistä vaikka kuinka - myös omista kokemuksistani. Mutta en ole ikinä mitenkään selkeästi kertonut, mitä kaikkia Pokemon-pelejä olen oikeasti pelannut, tai mitä Pokemoneja tiimeissäni on ollut. Siispä ajattelin valaista hieman asiaa tässä postauksessa. Toivotaan että aihe kiinnostaa teitä lukijoita. :D

Varoitus! Luvassa PITKÄ postaus.

Pokemon LeafGreen

Voi että... En millään muista milloin pelastin tätä, mutta taisin olla aika nuori. Joka tapauksessa Pokemon LeafGreen oli ensimmäinen Pokemon-peli jota ikinä pelasin. Jos siis puhutaan näistä ns. perus Pokemon-peleistä. Aiemmin on tullut kyllä pelattua Pokemon Snapia ja Stadiumia. :D En oikeastaan tiedä miksi tartuin Pokemon-peleihin hirveän myöhässä. Olin aina suuri Pokemon-fani, ja seurasin Animea, mutta en ikinä koskenut peleihin... Vaikka Nintendo DS:kin löytyi kaapin perältä.

Mutta kerran jonain kauniina päivänä isoveljeni kertoi hankkineensa Pokemon FireRedin ja pelasi sitä intoa täynnä. Se näytti mielestäni mahtavalta, ja päätin hankkia itsekin Pokemon-pelin. Eli oli isoveljeni ansiota, että aloitin Pokemonin pelaamisen. Koska hänellä oli FireRed, minun piti tietenkin hankkia eri versio, eli LeafGreen. :D Ja voi että kuinka rakastuin siihen. <3

Pidin itseäni jo silloin ihan hölmönä, koska en ollut alkanut pelata Pokemonia aikaisemmin. :D Olen useasti maininnut ensimmäisen aloituspokemonini koskaan, joka oli Pablo-niminen Charmander. Hassua että minulla oli LeafGreen, mutta valitsin Charmanderin, ja veljelläni oli FireRed, mutta hän valitsi startterikseen Bulbasaurin. Nooh, mikäs siinä. :D

Muuta tiimiäni en millään pysty muistamaan, koska oikeasti... Olin tosi surkea Pokemonissa tuolloin. xD En osannut sitä yhtään. En edes muodostanut mitään selkeää tiimiä, vaan pyydystin ja koulutin mitä sattuu. Muistan kuitenkin että tiimissäni oli tosi pitkään Butterfree ja Pidgeot, jotka olivat niitä ihan ensimmäisiä pyydystämiä pokemoneja. Lisäksi muistan että tiimissä oli ainakin jonkin aikaa Jigglypuff, Nidoqueen ja Jolteon. Mutta siihen se sitten jääkin. Loput on hämärän peitossa. :D

En itse asiassa ikinä läpäissyt LeafGreenia, vaan jäin jumiin sinne Cinnabar Islandin Pokemon Mansioniin. :D Se onkin aika ärsyttävä paikka. Veljeni kuitenkin läpäisi pelinsä, ja päätti siirtyä seuraavaan generaatioon. Minä tein saman perässä, vaikka LeafGreen jäikin ikuisesti kesken.

Pokemon SoulSilver

Te tiedättekin jo mitä tämän kanssa tapahtui. Olin edelleen huono pelaaja, joten jumituin tokalle salille, enkä jaksanut enää pelata. Innostukseni Pokemoniin laski tuolloin, mutta se nousi taas huippuunsa kun veljeni siirtyi jälleen seuraavaan sukupolveen. :D SoulSilver jäi kokonaan kokematta, mutta kuten tiedätte, HeartGold on käynnissä tällä hetkellä. :) Joten ei hätää!

Pokemon Emerald

Isoveljeni hankki Emeraldin, jonka minäkin halusin läpäistä. Tällä kertaa emme siis ostaneet eri versioita, vaan pelasimme molemmat tätä samaa. Emeraldissa aloin jo olla vähän parempi pelaaja. xD Tiimin suunnittelu toimi paremmin, ja muutenkin pelaaminen tuntui jotenkin luontevammalta. Emeraldissa mulla oli myös ensimmäistä kertaa ihan kunnollinen tiimi. Aloituspokemonini oli tietenkin suosikkini Mudkip, ja lisäksi tiimiini pääsi mm. Rayquaza, joka tosin oli yllättävän huono Pokemon. Tai sitten minä olin taas huono. En tiedä. :D Joka tapauksessa, lopullinen tiimini näytti tältä:

Mutta jälleen kerran jätin pelin läpäisemättä... Mutta tällä kertaa jumituin sentään Elite Fouriin. En vain millään päässyt sitä läpi, joten jätin pelaamisen joksiksin aikaa sikseen. Ajattelin että joskus läpäisen sen, mutta jäipä tekemättä. Käytännössä kuitenkin läpäisin Emeraldin. :D Ainakin ajattelen niin. Anyway, veljeni siirtyi taas seuraavaan generaatioon, ja minä tulin hieman jäljessä perässä. Se johtui siitä, että minulla kesti Emeraldin kanssa kauemmin kuin veljelläni.

Pokemon Platinum

Veljeni hankki muistaakseni Pokemon Diamondin, mutta Pearlin sijaan hankin itselleni Platinumin. Tässä vaiheessa oli ehkä vuosi 2012 tai jotain sinne päin... En muista tarkalleen. Tässä sukupolvessa isoveljeni putosi pois, koska hänen Pokemon-innostuksensa laantui kokonaan. Hän läpäisi ehkä kaksi ensimmäistä salia, mutta lopetti Pokemonin pelaamisen siihen. Olen yrittänyt houkutella häntä jatkamaan, mutten ole ainakaan toistaiseksi onnistunut. :D

Minun Pokemon-innostukseni sen sijaan vain kasvoi kasvamistaan! En jostain syystä hirveästi pidä 4. generaatiosta, joten Platinumin pelaaminen oli kuitenkin hieman verkkaista. Ja kyllä, arvasitte ihan oikein: en läpäissyt sitäkään ikinä kokonaan! Hahah, älkää suuttuko. xD Miten mä voin kutsua itseäni Pokemon-faniksi, vaikka jätän kaikki pelit kesken? Läpäisin kuitenkin kaikki salit ja sain tiimin täyteen. Lopullinen tiimini näytti tältä:

Platinumin jälkeen Pokemon-innostukseni hiipui taas vähäsen, joten pidin hieman taukoa peleissä. Olin silti innoissani noihin aikoihin uudesta viidennestä sukupolvesta! Se oli ensimmäinen kerta, kun oikeasti odotin innolla uutta sukupolvea. Johtui ehkä siitä, että kaikki edelliset neljä sukupolvea olivat tainneet jo tulla kun aloitin Pokemonin pelaamisen. Joten tämä oli ensimmäinen uusi sukupolveni Pokemon-pelaajana.

Pokemon White

Tässä vaiheessa te lukijat pääsette jo aika hyvin mukaan. :) Koska kun aloittelin Pokemon Whitea, perustin tämän blogin. The Blue Salamanderia ennen olin yrittänyt tehdä eräänlaisen suomalaisen Pokewikin, mistä jotkut teistä ehkä jo tietävätkin. Kerron siitä blogini ihan ensimmäisessä postauksessa tarkemmin. ;) Tässä vaiheessa olin jo tosi innokas Pokemon-fani.

Pokemon Whiten pelaaminen sujui hienosti, ja se olikin ensimmäinen Pokemon-peli, jonka oikeasti ihan virallisesti läpäisin voittamalla Elite Fourin! Ja tästä eteenpäin olen kyllä päättänyt läpäistä ihan jokaisen Pokemonin jota pelaan. :D Platinumin jälkeen kaikki Pokemonit ovat oikeastaan tuntuneet paljon helpommilta, ehkä siksi että olen parempi pelaaja, tai muuten vain järkevöitynyt. xD

Pokemon Whiten tiimin teistä monet varmasti tietävät jo, mutta tässähän se:

Pokemon White 2 & Pokemon HeartGold

Läpäistyäni Whiten, siirryin White kakkoseen. Ja sehän on tällä hetkellä kesken, mutta olen jo tosi lopussa. Taitaa olla enää yksi sali jäljellä, ja tiimikin on ihan kasassa. :) Koitan jatkaa pelaamista joskus lähiaikoina. Samoin kuin HeartGoldiakin. Te tiedätte varmasti HG:n tarinan hyvin, ellette sitten ole ihan uusia lukijoita. Tässä tapauksessa tervetuloa! xD

Mutta ei tämä tähän päättynyt. Nimittäin keväällä 2014 läpäisin vielä yhden Pokemon-pelin: LeafGreenin! Ja tällä kertaa oikeasti läpäisin sen. :D Mua on vähän harmittanut viime aikoina kuinka noiden vanhempien sukupolvien kanssa on käynyt. Sen vuoksi olen päättänyt läpäistä uudelleen ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven! Ja ensimmäinen onkin jo suoritettu. ;)

Pokemon LeafGreen UUDELLEENPELUU

Pakko vielä mainita, että joskus ehkä noihin Emerald-aikoihin, läpäisin itse asiassa vielä yhden Pokemon-pelin, mutta se ei todellakaan ollut mikään oikea virallinen peli. Vaan se oli isoveljeni tekemä oma Pokemon-peli. Hän osaa käyttää tietokonetta hyvin, joten Romeja ja Emulaattoreita hyödyntämällä, hän teki oman Pokemon-pelinsä, jonka vedin läpi. :D Se ei ollut mikään amatööripeli, vaan oikeasti se tuntui ihan oikealta Pokemonilta! En muista siinä pelissä ollutta tiimiäni kovinkaan tarkkaan, mutta muistan aloituspokemonini olevan Bulbasaur.

Ja tästä päästään LeafGreenin tiimiin, nimittäin en ikinä halua käyttää samoja Pokemoneja tiimissäni, joita olen jo aiemmin käyttänyt. Haluan kokeilla aina uusia. :) Sen vuoksi valitsin tällä pelikerralla Squirtlen. Jouduin muutenkin valitsemaan vähän outoja poksuja tiimiini, koska yritin välttää sellaisia joita olin jo joskus kokeillut. Muussa tapauksessa tiimini olisi ollut todennäköisesti hyvin erilainen, mutta tällä kertaa se näytti tältä:

Ja tällä kertaa tosiaan oikeasti läpäisin pelin. :D Näin ollen olen nyt uudelleenpelannut ensimmäisen generaation pelin. Seuraavana vuorossa on toinen generaatio, jota pelaankin parhaillani. :) HeartGoldin läpäistyäni siirryn kolmannen generaation uudelleenpeluun. Mutta kuten jotkut ehkä jo arvaavat, en aio läpäistä Emeraldia, enkä myöskään Rubya tai Sapphirea. Vaan aion joskus kaukaisessa tulevaisuudessa hankkia vihdoinkin sen himputin 3DS:n, ja sitten joko Omega Rubyn tai Alpha Sapphiren!

Toivottavasti ette nukahtaneet kesken tämän romaanin. :D Tuli vähän pitkä postaus, mutta ajattelin vähän valottaa tätä omaa Pokemon-kokemustani. Ehkä te joskus ymmärrätte paremmin mistä puhun tämän ansiosta. :) Eli aloitin tosiaan Pokemonin pelailun ehkä joskus vuonna 2009 tai 2010, jolloin olin suunnilleen joku 15-vuotias ylä-astelainen. Tässä tällainen epämääräinen kertaus-lista, johon yritin suunnileen laittaa oikeat vuodet jolloin mitäkin peliä pelasin:

• Pokemon LeafGreen - 2010
• Pokemon SoulSilver - 2011
• Pokemon Emerald - 2011
• Pokemon Platinum - 2012
• Pokemon White - 2013
• Pokemon White 2 - 2014
• Pokemon LeafGreen - 2014
• Pokemon HeartGold - 2014

Kertokaa kommenteissa omia kokemuksianne Pokemonin kanssa! Milloin te tartuitte ensimmäiseen Pokemon-peliinne? Mikä versio se oli ja oletteko kokeillet jokaista sukupolvea? :) Luen mielelläni teidän kokemuksistanne.