sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Pokemon HeartGold: Elite Four ja Champion!

Aloitin pelaamisen astumalla pelkäämälleni Victory Roadille. Kuvittelin sen olevan tosi ärsyttävä ja sokkeloinen, sekä täynnä trainereita, mutta mitä vielä! Paikka oli ihan lyhyt ja helppo, eikä siellä ollut minun lisäkseni yhtään ketään! Pakko myöntää että se jopa vähän harmitti, koska olisi ollut mukavaa otella siellä trainereiden kanssa vielä viimeistä kertaa... Mutta samapa tuo. Enpähän tällä kertaa eksynyt sinne. :D Kävellessäni ulos sieltä, törmäsin vielä viimeisen kerran Rivaliini Silveriin, joka oli tällä kertaa todella helppo vastus. Nujersin varmaan sen kaikki pokemonit yhdellä iskulla kuluttamatta itse mitään :D

http://i1331.photobucket.com/albums/w598/Kawa004/300px-Indigo_Plateau_HGSS_zpss1fvpno4.png

Tämän jälkeen koitti sitten viimein aika astua sisään Pokemonliigaan, ja haastaa Elite Four. Lähdin rohkeasti sinne taskut pullollaan Potioneita ja Revivejä, joita minun olisi pitänyt ostaa vähän enemmän... Mutta siitä lisää kohta, nimittäin ensin pääsin haastamaan Psychic-pokemoneja käyttävän Willin. Hän oli todella helppo - hoitelin kaikki hänen pokemoninsa ihan helposti Umbreonilla. Hänen jälkeensä tuli Poison-pokemonien kouluttaja Koga, jossa oli hieman enemmän haastetta, mutta voitin hänetkin silti todella nopeasti. Ainoastaan hänen Crobatinsa oli ärsyttävä, koska se teki koko ajan Double Teamia, enkä sen vuoksi ikinä osunut siihen... Mutta lopulta Lanturnin Discharge hoiteli senkin pois päiviltä.

http://i1331.photobucket.com/albums/w598/Kawa004/220px-Brock_Crobat_zpsplydq9s8.pnghttp://i1331.photobucket.com/albums/w598/Kawa004/210px-Kyle_Lanturn_zpsp0zl270b.png

Tämän jälkeen aloin pikkuhiljaa pelätä Potionieni tilannetta, koska ne alkoivat olla ikävällä tavalla loppumassa. Tajusin ostaneeni niitä ihan liian vähän, mutta uskoin silti pärjääväni niiden kanssa loppuun asti. Haastoin seuraavaksi Fighting-pokemoneja käyttävän Brunon, joka oli näistä neljästä ehdottomasti pahin vastustaja! Hänen Machampinsa oli ihan kamala! Mutta jotenkin onnistuin lopulta Lanturnin avulla murskaaman sen, ja pääsin haastamaan viimeisen Elite Fourin jäsenen, Karenin. Hän oli myös tosi helppo vastustaja, ja taisin hoidella hänen pokemoninsa helposti Typhlosionilla ja Lanturnilla. Lanturn oli muuten ehdottomasti luotettavin ja voimakkain pokemonini tässä vaiheessa.

Elite Fourin voitettuani olin jo ihan kauhuissani, koska mulla oli enää todella vähän Potioneita! Mutta menin rohkeasti Lancen luokse, ja aloitin yhden elämäni pisimmistä ja stressaavimmista Pokemon-otteluista. :D Pokemonini eivät mahtaneet Lancen kolmelle Dragonitelle yhtään mitään! Ainoastaan Umbreon ja Lanturn pystyivät ottamaan niiden voimakkaimmat iskut vastaan, pokemonieni HP:n kuitenkin jäädessä ihan punaiselle. Mulla ei ole mitään hajua kuinka mä oikeasti pystyin pysyttelemän hengissä koko tämän matsin ajan. Käytin ainakin hyväkseni Umbreonin ihanaa abilitya, Synchronize, joka siirsi Dragonitien Thunder Wavella aiheutetut paralyzet takaisin lohikäärmeille itselleen. Sen ansiosta onnistuin välillä iskemään niitä, kuluttamatta itse mitään, ja jotenkin ihmeen kaupalla voittamaan ne kaikki.

http://i1331.photobucket.com/albums/w598/Kawa004/220px-HeartGold_SoulSilver_Lance_zpsscfy514w.pngSeuraavaksi Lance heitti esiin Charizardinsa, jonka voitin ihan helposti tuosta vain Lanturnilla. Tämän jälkeen hänellä oli enää yksi Aerodactyl jäljellä, mutta multa loppuivat Potionit. D: Onneksi taskussani oli silti vielä vaikka kuinka monta Reviveä, joiden turvin jouduin nyt ottelemaan. Se oli aikamoista painajaista, kunnes Aerodactylin PP:t alkoivat loppua. Kun se lopetti hirveän Rock Sliden tekemisen, otteleminen kävi huomattavasti helpommaksi. Tälläkin kertaa kuitenkin vain Umbreon ja Lanturn pystyivät ottamaan iskuja mokomalta dinosaurukselta, joten turvauduin täysin heihin. Käytin myös hyväkseni Ariadoksen Shadow Sneak-iskua, koska sen saa aina iskeä ensin, pokemonien nopeudesta riippumatta. Sen takia onnistuin aina välillä iskemään Aerodactylia kerran, jonka ansiosta voittoni oli mahdollinen.

Olin jo ihan luovuttanut tässä vaiheessa, mutta jatkoin sisukkaasti ottelemista. Käteni vaan tärisivät kun pelkäsin häviötä koko ajan. :D Lopulta kuitenkin jollain ihmeen kaupalla onnistuin kuin onnistuinkin iskemään Aerodactylia Lanturnin Surfilla, mikä vihdoin ja viimein kukisti mokoman hirviön. Voitin Elite Fourin ja Champion Lancen, oteltuani heidän kanssaan noin kaksi tuntia putkeen. Ette voi edes kuvitella kuinka onnellinen olin tässä vaiheessa, ja kuinka ylpeä olin minun pokemoneistani. :D Voi kun niitä pystyisi jotenkin halaamaan! <3

Tämän jälkeen pääsin upealle Hall of Famelle ja läpäisin pelin! Hurraa! :D Yritin ottaa teille kuvan siitä Hall of Famesta, mutta se ei oikein onnistunut. Kamerallani ei saanut kovinkaan hyvää kuvaa, joten annoin asian olla. Tiedän että Pokemon-pelejä voi vielä jatkaa Elite Fourin jälkeen, mutta mulla ei ole tapana tehdä niin. Lopetan aina pelaamisen voitettuani Championin ja nähtyäni pelin lopputekstit. :D. Sen vuoksi voinkin nyt siirtyä White kakkosen pariin, kun HeartGold on vihdoin hoideltu alta pois. Mutta on kyllä pakko vielä sanoa, että HeartGold on varmaan yksi suosikki Pokemon-peleistäni! Rakastan Johtoa ja sen pokemoneja, ja muutenkin kaikki salit ym. oltiin toteutettu todella hyvin. :) Ja plussaa siitä että tässä pelissä pokemonit sillä lailla kävelevät pelaajan perässä. Se on hauska yksityiskohta, vaikken haluaisikaan sellaista tapaa varmaan muihin Pokemon-peleihin. Se toimii hyvin HG:ssa, ja siihen se saa minun puolestani jäädäkin.

Yleisesti kertakaikkisen upea pelikokemus! <3 Tässä vielä tiimini tilanne pelin loppuessa:

Peli-ajakseni tuli muuten 31:47

6 kommenttia:

  1. Paljon onnea!
    Kai tiedät, että HG:ssa voi jatkaa Kantoon ja koluta sen salit läpi. Tämän jälkeen olisi tarkoitus vielä vetää pokemon liiga vaikeutettuna läpi. Olet ikään kuin vasta puolessa välissä peliä. Mutta ymmärrän, jos haluat pitää kiinni perinteistäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! :)
      Olen kyllä tietoinen tuosta, että myös Kanton saleilla voi käydä. Saattaa olla että pelaan vielä tuon Kanton läpi, mutta teen sen ehkä omalla ajallani kirjoittamatta siitä tänne blogiin.

      Poista
  2. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! On kivaa kun pokemonit seuraavat. :) Victory Road oli tosi helppo, mutta sen vuoksi myös tosi tylsä. Olisin toivonut että siellä olisi ollut trainereita. Pidän haasteista. :D

      Poista
  3. Mun Hall of Fame tiimi oli Meganium, Vaporeon, Fearow, Nidoquuen, Persian ja Ninetales.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienonkuuloinen tiimi! Varsinkin Nidoqueen ja Ninetales ovat tosi kivoja! :)

      Poista