Pokemon-muistoja ♥

Oikein hyvää Uutta Vuotta kaikille! Pokemonin juhlavuosi on viimein päättymäisillään. Harmi että tämä on ollut mun blogin hiljaisin ja epäaktiivisin vuosi, mutta eihän sille mahda mitään että opiskeluni ja muut suuret muutokset elämässäni sattuivat juuri tähän hetkeen. Mun mielestä tämä on ollut Pokemonin kannalta kuitenkin todella hyvä vuosi. Suurin asia mitä Pokemonille tapahtui oli varmaan Pokemon GO:n aiheuttama villitys, mikä on tuonut Pokemonin vuosien tauon jälkeen taas enemmän esille. Ainakin Suomessa. Koska ainakin mä olen nähnyt kaupoissa vaikka minkälaista Pokemon-krääsää tässä syksyn ja talven aikana, sen jälkeen kun Pokemon GO julkaistiin. Sellaista mitä en ole ikinä ennen nähnyt. Ja se on musta ihan mahtavaa! :D Ihanaa että taskuhirmut ovat saaneet mainetta jonka ne todella ansaitsevat. Lisäksi tietysti Pokemon Sunin ja Moonin julkaisu oli aika iso juttu siinä mielessä, miten erilaisia ne ovat verrattuna muihin Pokemon-peleihin, ja miten hyvin ne ovat yleisesti myyneet tai miten hyvää palautetta ne ovat saaneet monilta pelaajilta. Pokemon Moon on noussut yhdeksi mun suosikkipeleistäni, mutta siitä enemmän toisessa postauksessa.

Tällä kertaa puhun jostain vähän erilaisesta, nimittäin Pokemonin juhlavuoden päättyminen sai mut miettimään niitä aikoja kun Pokemon vasta tuli. Niitä aikoja kun mä koin Pokemoniin liittyviä asioita ihan ensimmäistä kertaa. En muista tarkalleen minkä ikäinen mä olin kun hullaannuin Pokemoniin, mutta todennäköisesti aika nuori. Varmaan joku noin 6 tai 7-vuotias. Ajattelin mainita tässä postauksessa muutamia Pokemoniin liittyviä ensimmäisiä muistojani, jotka olivat alku mun suureen rakkauteeni näitä taskuhirmuja kohtaan.

Ensimmäinen Pokemon-pelini

Monille Pokemoninpelaajille heidän ensimmäinen pelinsä on varmaan ollut monesti joku core-sarjan peli, mutta mun kohdallani on vähän toisin. Olen maininnut täällä blogissa muutaman kerran että aloitin Pokemonin pelaamisen melko vanhalla iällä, eivätkä pelit olleet tärkeitä mulle vielä lapsena ollenkaan. Johtui varmaan aika paljon siitä, etteivät mun vanhempani yleensä ostaneet mulle tai sisaruksilleni mitään kalliita juttuja ollessamme lapsia. Siksi en ikinä saanut Pokemon-peliä itselleni, mutta onneksi sellainen löytyi mun kaveriltani, jolla oli olohuoneessaan Nintendo 64. Kyseinen peli oli ensimmäinen Pokemon-peli jota ikinä pelasin, ja kuten tuosta alemmasta kuvasta varmaan huomaatte, se oli Pokemon Stadium 2.

Mä ja kaverini tykättiin otella Pokemon Stadiumissa toisiamme vastaan, vaikka kumpikaan ei oikeastaan tajunnut Pokemonista mitään. :D Ei me ymmärretty kunnolla heikkouksia, tyyppejä tai edes iskuja, mutta meillä oli silti pelin parissa aina hauskaa. Me pelattiin enimmäkseen sellaisia pieniä minipelejä joita pelissä oli, sen sijaan että oltaisiin vaikka yritetty läpäistä peli oikeasti läpi. :D Vaikka mä en siis hirveästi tajunnut pelistä mitään tai edes pelannut sitä kauhean usein, Pokemon Stadium 2 on silti tärkeä peli joka on lähellä mun sydäntä, koska se oli ihan ensimmäinen Pokemon-peli jota ikinä pelasin. Oi niitä aikoja! <3

Ensimmäinen Pokemon-korttini

Samaan aikaan nuorena kun mä seurailin Pokemon-animea, mä myös keräilin urakalla Pokemon-kortteja. Se oli sellainen juttu mitä kaikki mun kaverit tekivät - me keräiltiin ja vaihdeltiin kortteja koko ajan, ja yritettiin myös pelata niillä toisiamme vastaan, vaikka kukaan ei tiennyt pelin sääntöjä taaskaan kauhean hyvin. :D Mulla on yhä edelleen kaikki korttini tallella (tosin osa on ehkä kadonnut ajan kuluessa), ja niitä on sellainen noin 10 cm paksu pino. Ei se varmaan ole ihan hirveä määrä joidenkin mielestä, mutta kyllä se ainakin lapsena tuntui todella paljolta.

Vaan mikä mahtoi olla ihan ensimmäinen Pokemon-kortti jonka mä ikinä omistin? Se ei itse asiassa ollut tavallinen Trading Card Game-kortti, vaan sellainen animen mukana kauppoihin rantautunut keräilykortti. Tiedätte varmaan mistä mä puhun? Sain ostaa kortteja aina silloin tällöin viikkorahoillani, enkä ikinä unohda sitä kun kävin hakemassa ihan ensimmäisen Pokemon-korttipakkani kaupasta. Siitä se nörtteys alkoi. :D Aukaisin pakan heti kotona, ja ensimmäinen kortti joka kimmelsi pinon päällä oli Caterpie. Pakassa oli tietty muitakin kortteja, mutta muistan että ihan ensimmäinen kortti jonka näin ja otin käteeni, oli tuossa sivussa näkyvä Caterpie-kortti. Mä luovuin muistaakseni joskus kaikista keräilykorteistani, mutta säästin sen Caterpien, koska sillä oli mulle tunnearvoa. Jotenkin hupaisaa että se oli Caterpie, joka on monille se ensimmäinen Pokemon jonka he peleissä pyydystävät.

Ensimmäinen animejaksoni

Se mikä mut todella hullaannutti Pokemoniin nuorena oli tottakai televisiosta tullut Pokemon-anime. Pokemon oli ehdottomasti mun lempisarjani pienenä. Yritin muistaa vaikka kuinka pitkään mikä oli ihan ensimmäinen Pokemon-jakso jonka mä näin - se ei nimittäin ole animen ensimmäinen jakso, vaan sen mä näin vasta vuosia myöhemmin. Harmi kyllä en millään saa päähäni mikä jaksoista oli se ihan ensimmäinen jonka mä katsoin. Kuitenkin muistan nähneeni tosi varhaisessa vaiheessa ainakin sellaiset jaksot kuin Samurain haaste! sekä Matkalla Pokémon-liigaan! En kuitenkaan ole enää varma oliko toinen noista se ensimmäinen jakso jonka näin, vai muistanko ihan väärin. Joka tapauksessa aloin katsomaan Pokemonia aikalailla sarjan alusta, tosin muistan seuranneeni myös paljon Johto-kauden jaksoja näiden originaalien jälkeen.

Ensimmäinen Pokemon-elokuvani

Ensimmäisen Pokemon-elokuvani mä sen sijaan muistan todella hyvin, eikä sekään ollut se ihan ensimmäinen. Eka Pokemon-leffa jonka mä näin oli Spell of the Unown: Entei. Muistan kun kyseinen elokuva tuli televisiosta ja olin siitä ihan hirveän innoissani, varsinkin koska rakastin Johto-kautta, toisen sukupolven Pokemoneja ja Ashin Charizardia, joka sai kuitenkin semi-suuren roolin tässä leffassa. Tämä elokuva tulee aina olemaan lähellä mun sydäntä tämän takia, mutta myös siksi että se on musta edelleen yksi parhaista Pokemon-elokuvista. Lisäksi rakastin pienenä tämän elokuvan edellä tullutta Pikachun lyhytelokuvaa, jossa Pikachu seikkaili kaupungissa Pichu-veljesten kanssa. Muistan että sillä samalla kaverillani jolla oli Pokemon Stadium 2, oli myös tämä leffa VHS-kasettina. Arvatkaa olinko kateellinen? :D

Ensimmäinen core-sarjan pelini

Jossain vaiheessa kasvaessani vähän vanhemmaksi, Pokemon-intoni jostain syystä laski aika lailla. Mä pidin yhä Pokemonista, mutten ollut enää oikeastaan tekemisissä sen kanssa mitenkään. Kuitenkin kuten vanhat blogin seuraajat ehkä jo tietävät, mä hullaannuin Pokemoniin kunnolla uudelleen vanhemmalla iällä, noin 14-vuotiaana. Silloin mä päätin pelata ensimmäistä kertaa ihan oikeaa Pokemon-peliä, joista ensimmäinen oli Pokemon LeafGreen. Samoihin aikoihin mä aloin myös katsoa animea uudelleen, jonka jälkeen olen pysynyt voimakkaana Pokemon-fanina tähän päivään asti. Intoni taskuhirmuja kohtaan on vain kasvanut LeafGreenin pelaamisen jälkeen, joten olen todella kiitollinen että päätin kokeilla sen pelaamista. Kiitos kuuluu isoveljelleni, joka houkutteli mut pelaamaan sitä.

Kaikenkaikkiaan Pokemon on mulle tottakai tällä hetkellä todella tärkeä ja iso asia, joten olen tosiaan hyvin iloinen että nämä taskuhirmut ovat osa mun elämääni. On ihanaa muistella niitä aikoja kun hullaannuin poksuihin ensimmäistä kertaa, enkä malta odottaa että pääsen muodostamaan lisää Pokemon-aiheisia muistoja. Oikein paljon onnea Pokemonille 20-vuotisjuhlansa kunniaksi ja oikein hyvää uutta vuotta vielä teille kaikille lukijoille!!

Train on.