Pokémon Sword & Shield - alkufiilistelyä

Ei sisällä suuria juonipaljastuksia, mutta mainitsen juttuja pelin alusta!

Vihdoinkin ne ovat täällä! Uusimmat Pokemon-pelit, joita mä olen odottanut kuin kuuta nousevaa - Pokémon Sword ja Pokémon Shield. Itse valkkasin Shield-version, lähinnä sen takia, että Sword ja  Zacian tuntuvat olevan suositumpia, joten mun kävi Zamazentaa sääliksi. :D Olen pelaillut peliä nyt pari päivää ja halusin kirjoittaa siitä, sitten kun voitan ensimmäisen saliotteluni. Jonka olen nyt viimein tehnyt. Tässä pelissä ensimmäiseen saliin on pitkä matka, mutta se ei haitannut yhtään, päinvastoin tykkäsin siitä kovasti!

Vaikka Sword ja Shield ovat saaneet paljon arvostelua faneilta, lähdin pelaaman positiivisin avoimin mielin. Aloitin pelin, valitsin startterini, sain Pokedexin ja lähdin matkaan, ylitin Wild Arean, kohtasin suurkaupunkeja, luolia ja peltoja, saavuin ensimmäiselle salille, ja nautin koko matkasta ihan täysillä! Toistaiseksi en ole löytänyt pelistä mitään kauhean negatiivista sanottavaa, vaan olen ollut positiivisesti yllättynyt. Tässä muutamia syitä miksi:

Peli on tosi kaunis! Kyllä, mä olen sitä mieltä, että tämä peli näyttää kauniilta! Vaikka Swordia ja Shieldiä on arvosteltu paljon huonosta graafisesta tyylistään, sekä uudelleen käytetyistä tylsistä animaatioista, mun mielestä Galar on ollut tähän asti tosi hienoa katsottavaa. Toki ongelmiakin on, eikä kaikki näytä ihan niin hienolta - esim. Wild Area ja sen surullisenkuuluisat puut, eivät totisesti ole mitään maailman kauniimpia ilmestyksiä. Samoin hahmojen hidas renderöityminen ja ilmestyminen ruutuun on välillä ärsyttävää, ja vaikka osa Routeista ja kaupungeista ovat reheviä ja aurinkoisia, osa paikoista ovat myös tosi paljaan näköisiä ja siten kääntyvän väkisin ei-niin-hienon puolelle. Yksi näistä paikoista on juurikin se Wild Area, joka näyttää silti paremmalta, mitä mä trailerien perusteella pelkäsin. Mutta ruma tämä peli ei ole, ei sitten alkuunkaan! Myös ottelut ovat tosi hienonnäköisiä, uudelleenkäytetyistä animaatioistaan huolimatta. Itse Pokemonit näyttävät mielestäni parhailta mitä ne ovat koskaan olleet. Ainakin siis 3D-malleina.

Tähän asti pelin tarina on myös ollut hyvä, vaikkakin itse juoneen ei selvästi ole vielä päästy. Olen kuullut, että Swordin ja Shieldin lupaavalta vaikuttava tarina muuttuu huonoksi ja tylsäksi, mutta saa nähdä mitä mieltä mä tulen olemaan siitä. Toistaiseksi asiat ovat ainakin vielä hyvin. Lempparikohtani pelissä on ehdottomasti ollut ihan sen alku, kun pelaaja ja Hop vierailevat sumuisessa metsässä. Oh my Arceus se musiikki siellä! <3 Tykkään kovasti myös monista pelin hahmoista. Pelkäsin Hopin olevan liian lähellä Hauta luonteeltaan, mutta he ovat oikeastaan ihan erilaisia. Hop on ollut mielestäni hyvä rivali - ystävällinen, mutta selvästi voittoonpyrkivä ja tuntuu olevan koko ajan vähän mua edellä. Bedeä ja Marnieta ei ole vielä näkynyt hirveästi, mutta ainakin Bede on selvästi vihdoin uusi rivali, joka on töykeä pelaajaa kohtaan ja haluaa vain ja ainoastaan voittaa. Marnie vaikuttaa ystävällisemmältä, mutta samalla tosi mielenkiintoiselta. Toistaiseksi molemmat, Marnie ja Bede, vaikuttavat lupaavilta, mutta saa nähdä miten he lopulta nivoutuvat juoneen.

Sen sijaan pelin uusi pahistiimi, Team Yell, ei ole edelleenkään vakuuttanut mua. Heitä on nähty vasta pari kertaa, eivätkä he tunnu olevan Team Skullin gruntteja pahempi uhka. He tuntuvat enemmän pieniltä kiusankappaleilta, kuin miltään valtavalta rikollisorganisaatiolta, mutta toistaiseksi se on mulle ihan ok. Heti alussa voi kuitenkin huomata, että heillä taitaakin olla suurempaa tekemistä juonen kanssa, jos pitää Motostokessa silmät ja korvat tarkkana.

Me tiesimme jo kauan ennen pelien julkaisua, että Galarissa saliottelut ovat suurempi asia kuin missään muualla. Ja se on kyllä käynyt toteen! Salien päihittämisestä puhutaan koko ajan todellisena isona haasteena, ja mä rakastan sitä etten minä ja mun rivali ole ainoita jotka koittavat haastaa ne. Sen sijaan joka puolella Galaria on paljon kouluttajia, jotka puhuvat saliotteluista ja niihin osallistumisesta. Lisäksi Motostokessa tapahtuva salisesongin avajaisjuhla oli täynnä ottelijoita ja itse salien läpäisyä pidetään nimenomaan valtavana juttuja. Niihin ei saa edes osallistua ilman suosittelijaa! Itse salit ovat valtavia ottelukenttiä, joissa on suuri yleisö, ja saliotteluihin tulee pukeutuakin viralliseen univormuun omalla numerolla. Itse valitsin numeron 626, koska olen suuri Disney-fani. :D Mistä en kauheasti tykännyt, on ennen saliottelua tapahtuvat tehtävät, joka ensimmäisen salin perusteella muistutti mua vähän Alolan haasteista. Toivoin että tämä sukupolvi olisi jättänyt salia ennen olevat puzzlet kokonaan pois, koska ne ovat jostain syystä aina ärsyttäneet mua. Mutta näemmä niin ei taida käydä. Haluaisin vain otella muutamaa kouluttajaa vastaan ja se siitä, mutta eipä se nyt maailmaa kaada ja ehkä mielipiteeni jopa muuttuu, kun näen loput saleista.

Mainitsin jo aikaisemmin, että ensimmäiseen saliin on tällä kertaa pitkä matka. Se löytyy vasta neljännestä kaupungista jossa pelaaja vierailee, joka on useiden pitkien Routejen ja Wild Arean toisella puolen. Tämä oli mun mielestä tosi kivaa, koska se toi jonkinlaista jännitystä ensimmäisen salin kohtaamiseen. Varsinkin juuri edellisessä kaupungissa olevan suuren saliavajaisjuhlan jälkeen. Lisäksi tämän ansiosta salin Pokemonien levelit olivat kerrankin vähän isompia, vaikka olivat ne silti mun mielestä vähän turhan alhaalla. Tai sitten mä vain olen ylikouluttanut itseni, koska pelissä saa ihan liikaa ja liian helposti Exp.-pisteitä. Vietin ensimmäisellä kerralla Wild Areassa ehkä tunnin pyydystellen Pokemoneja, jonka seurauksena poksuni menivät leveleissä huomattavasti yli. Toivoin, että peli olisi antanut vähän varaa Wild Areassa hengailuun, sillä tälläkin kertaa myös Pokemonien pyydystäminen tuo Exp.-pisteitä. Jouduin heittämään tiimini PC:lle seuraavalla kerralla kun halusin pyydystää lisää Pokemoneja, jottei niiden levelit nouse liikaa...

Musta tuntuu, että tästä postauksesta on tulossa ihan liian pitkä ja mä hypin asioissa miten sattuu, mutta koitan nyt saada vielä jotain sanottua. Wild Areasta voin kai mainita vielä sen verran, että se on mielestäni ideana ihan kiva, mutten ollut koskaan mikään superinnostunut seikkailemaan siellä. Tästä huolimatta olen viettänyt siellä paljon aikaa, joten kaipa se tekee tehtävänsä. Harmittaa vain miten isolla alueella tuntuu olevan pelkkiä samoja Pokemoneja. Ja jos menee seuraavalle alueelle, niiden levelit ovat niin suuria, ettei niitä voi pyydystää. Se vähän rajoittaa Wild Arean tarkoitettua avoimuutta, mutta se ei ole iso ongelma mulle. Päin vastoin, sen ansiosta voin matkustaa vuoron perään pelin juonta eteenpäin tai palata metsästämään uusia poksuja uusilta Wild-alueilta. Ja mä tykkään siitä, ettei isompitasoisia poksuja pysty heti pyydystämään.

Yksi iso asia mitä en ikinä kauheasti odottanut innolla, on Dynamaxaus (laitoinko mä oikeasti tohon tajuamattani "iso"...). Kuitenkin kokeiltuani sitä muutaman kerran itse, mm. ensimmäisessä saliottelussa, se on oikeastaan ihan hauskaa. Olen nauranut huvittuneena joka kerta, kun näen Pokemonin muuttuman valtavaksi pelien trailereissa ja sama efekti tuntuu tulevan itse pelissäkin. :D Dynamax-Pokemoneissa on vaan jotain hupaisaa, varsinkin jos kyseinen Pokemon on joku normaalisti pieni ja vaaraton otus, kuten Pidove tai Cutiefly. Ensimmäinen kohtaamiseni Dymamaxin kanssa oli Diglett, joka sai mut myös hekottamaan itsekseni. :D Meinaan valtava möreä-ääninen Diglett! Voiko mitään hupaisampaa olla! Pärjäisin kuitenkin ihan hyvin ilmankin Dynamax-Pokemoneja, mutta eivät ne mun pelikokemusta ainakaan mitenkään pilaa. Ja vaikka mä luulin niiden olevan ärsyttäviä saliotteluissa, ainakin ensimmäisen salin perusteella itse saliottelut ovat kuitenkin huippukivoja! Loistava musiikki, yleisön hurraus ja Pokemonien Dynamaxaus saa saliottelut tuntumaat kerrankin totisesti hienoilta ja mahtavilta, jotenkin virallisemmilta, ja siten niiden suorittaminenkin tuntuu aiempaa paremmalta ja ansaimmatulta.

Yksi asia mistä mä yleensä puhun heti ensimmäisenä, jäikin tällä kertaa viimeiseksi: mun tiimini. Tietoisena aloituspokemonien viimeisistä muodoista, valitsin itselleni Sobblen. Tarkoitukseni oli pitkään ottaa Grookey, mutta valitettavasti pidän sen kolmatta muotoa kaikkein rumimpana. Sobblen ja Scorbunnyn ovat ihan ok, mutta en tuomitse yhtäkään näistä vielä sataprosenttisesti, koska en ole nähnyt näistä vielä virallista isoa kuvaa tai vastaavaa, vaan ainoastaan ne vuotojen epämääräiset kuvat. Otin Sobblen mukaani kuitenkin suurella riemulla, koska se on muotoutumassa yhdeksi lempipokemoneistani. Se on vaan niin suloinen ja ihana! Syyni valita Grookey oli enemmän se, että apina tuntui olevan kolmikosta vähiten pidetty. Aika julmaa siis, että hylkäsin sen itsekin, koska en tykkää sen viimeisestä muodosta... :'D Sobblesta olen sen sijaan pitänyt alusta asti, ja se on tällä hetkellä kehittynyt toiseksi muodokseen, Drizzileksi, josta tykkään myös tosi paljon! Tämän lisäksi tiimistäni löytyy kehittynyt Yamper ja kehittynyt Rolycoly. En mainitse niistä varmuuden vuoksi tämän tarkemmin, mutta rakastan molempia tosi paljon ja tykkään tämänhetkisestä tiimistäni kovasti!

Vaan nyt on viimein aika sitoa tämä ylipitkä postaus pakettiin. Kuten varmasti voitte päätellä, tähän mennessä mä olen nauttinut Shieldistä tosi paljon! Saakoon vihaa niskaansa miten paljon tahansa, mun mieli on pysynyt positiivisena ja onnellisena. (Tosin peliarvostelijat tuntuvat onneksi tykkäävän näistä). Pelissä onkin paljon hyvää, ja vain muutamat asiat ovat tähän mennessä ärsyttäneet mua. Ehkä kouluttajia saisi olla tienvarsilla enemmän ja Wild Area saisi olla monipuolisempi, ehkä Dynamaxaus ei ole mikään maailman jännittävin asia ja Team Yell on tylsä, mutta oikeastaan kaikki muu loistaa pelissä hienona. Yksi asia mitä unohdin mainita on myös kiva tapa kohdata villejä Pokemoneja - tykkään että ne liikkuvat Let's Go-pelien tavoin overworldissa ja että itse pensaassa kohdattavatkin poksut voi paikallistaa huutomerkkien avulla. Tämän ansiosta luolien ja pensasryteikköjen läpi pääsee helposti ilman otteluja, jos niin haluaa tehdä. Loistavaa! Myös pelin musiikit ovat olleet hyviä, tosin eivät lähelläkään Sunin ja Moonin tasoa, jossa on lempi pokemonsoundtrackini koskaan. Kuitenkin, lupaava peli jota tykkään pelata eteenpäin! Lopullinen arvio tulee jonain päivänä, kun saan tämän läpäistyä.

Ihanaa syksyä kaikille! (◡‿◡✿)