tiistai 18. heinäkuuta 2017

Kawan lempipokemonit: Sija 8


SALANDIT

"It burns its bodily fluids to create a poisonous gas. When its enemies become disoriented from inhaling the gas, it attacks them." -Sun Pokedex

"Volcanoes or dry, craggy places are its home. It emanates a sweet-smelling poisonous gas that attracts bug Pokémon, then attacks them." -Moon Pokedex

Mun lempipokemonlista jatkaa samaa rataa, eli pysyy voimakkaasti liskoihin perustuvissa Pokemoneissa. :D Salandit ja Salazzle ovat molemmat tosi upeita Pokemoneja, mutta laitoin tähän postaukseen kunnian kuitenkin Salanditille, koska pidän sen designista vähän enemmän. Mä myös luonnollisesti näin Salanditin ensin kun uusia Alola-Pokemoneja paljasteltiin, joten olen varmaan senkin takia tykästynyt siihen vähän Salazzlea enemmän. Joka tapauksessa tämä on tosi kiva ja siisti kaksikko, jotka ovat nousseet nopeasti lähelle mun sydäntä. Seitsemännessä sukupolvessa ei ole hirveästi sellaisia Pokemoneja joita mä rakastan tosi paljon, mutta nämä myrkkyliskot ovat poikkeus. Jotenkin tuo Fire/Poison-tyypitys iskee muhun tosi hyvin - olen aina pitänyt tulipokemoneista ja myrkky-tyypityskin usein tekee Pokemonista heti jotenkin coolimman. :D

Rakastan ihan hirveästi Salanditin designia, ja pidän sitä tällä hetkellä ehkä yhtenä parhaista designeista mitä olen yhdelläkään Pokemonilla nähnyt. Joku saattaa ihmetellä tätä kovasti - onhan kyseessä kuitenkin vain pieni, simppeli, musta lisko - mutta jokin noissa violeteissa viirusilmissä, oranssissa selkäkuviossa ja pienissä korvamaisissa ulokkeissa viehättää mua todella paljon. Jotenkin vaan ihan täydellinen väriyhdistelmä. Siksi mua harmittaa hieman Salazzlen design, koska sen kuviot mentiin vaihtamaan oranssista vaaleanpunaisiksi. Lisäksi Salazzlen vartalon muodoissa on jotain liian ihmismäistä. Sen takajaloissa varsinkin on jotain tosi häiritsevää, vaikka muuten kyseisen Pokemonin designissa ei ole mitään valittamista. Tykkään että nuo Salanditin korvat muuttuivat Salazzlen selässä liehuviksi ihme koristeiksi. :D

Tykkään Salanditissa myös sen uudesta Abilitysta, jonka ansiosta Pokemon pystyy myrkyttämään kenet tahansa, oli vastustaja minkä tyyppinen hyvänsä. Olen aina tykännyt myrkyttää vastustajani Pokemon-peleissä, joten tämä Ability sopii mulle hyvin. :D Tykkään myös siitä, että Salandit voi kehittyä Salazzleksi vain naaraana, koska maailmassa on oikeastikin liskolajeja joihin ei kuulu ollenkaan uroksia. Hauska idea tehdä tähän perustuva Pokemon. Pyydystin myös itselleni Salanditin Moonissa ja se osoittautui hyväksi tiimiläiseksi. Siinäkin siis yksi syy mulle lisää rakastaa näitä liskoja. Ei mulla oikeastaan ole näistä muuta sanottavaa. Salandit pääsi mun top 10-listalle kaikessa yksinkertaisuudessaan omaamalla upean designin, kivan tyypityksen ja voimakkaan hienon kehitysmuodon. Ei mun hurmaamiseen näköjään sen ihmeempää tarvita. :D

perjantai 14. heinäkuuta 2017

Decidueyen, Incineroarin ja Primarinan toiset tyypitykset


Moikka kaikille pitkästä aikaa! Ihan ensimmäisenä pieni ilmoitusasia:

Olette saattaneet huomata, että mun blogin kuvista suurin osa on muuttunut tuollaisiksi ihme erroreiksi tai kadonneet kokonaan. Se on täysin Photobucket-nimisen nettisivun syytä, jossa mä säilön kaikkia mun blogini kuvia monen muunkin bloggaajan tavoin. Valitettavasti Photobucket-sivusto on päättänyt typeränä estää kaikkia ilmaisia jäseniään käyttämästä sinne ladattuja kuviaan ja poistanut ne kokonaan näkyvistä internetistä. Sen takia lähes kaikki mun blogini kuvat ovat nyt poissa, jonka takia blogi näyttää aika kauhealta ja harmaalta. Ajattelin ilmoittaa tästä teille, ettette ihmettele mitä kummaa mun kuville on oikein käynyt. Koitan katsoa miten tämän Photobucket-kriisin kanssa käy ajan kuluessa, mutta pahimmassa tapauksessa monien vanhojen postauksieni kuvat ovat lopullisesti mennyttä. Tästä eteenpäin aion kuitenkin sijoittaa blogikuvani toiseen paikkaan, joten tulevien postausten kuvien ei pitäisi katoilla. Koitan ehkä vähän siistiä ainakin joidenkin uusimpien postauksieni kuvia, mutta harmi kyllä ainakin toistaiseksi blogi näyttää kovin ankealta...

Mutta nyt mä siirryn itse asiaan, eli tämän päivän postaukseen, joka liittyy Alolan startterien viimeisten muotojen toiseen tyypitykseen. Rupesin nimittäin jonkin aikaa sitten pohtimaan miksi Decidueye itse asiassa on puoliksi Ghost-tyyppiä, josta syntyi idea tehdä tämä postaus. Aion kirjoittaa vähän tekstiä siitä, mistä Decidueye, Incineroar ja Primarina itse asiassa saavat Ghost-, Dark-, ja Fairy-tyypityksensä tulen, veden ja ruohon rinnalle. Joillekin tämä saattaa olla ehkä ihan itsestäänselvää faktatietoa, mutta mun teki silti mieli kirjoittaa tästä. Ehkä joku oppii jotain uutta. :D Saatan jatkossa mielelläni kirjoittaa lisää tällaisia vastaavia fakta-postauksia, jos tästä tykätään.

Mutta mutta siis Decidueye! Mystinen Alolan ruohopöllö, joka muuttuu suloisesta Grass/Flying-Pokemonista kummitukseksi. Tälle löytyy kuitenkin ihan järkeenkäypä selitys, kun vähän tutustuu Decidueyen ideaan tarkemmin. Decidueye on luonnollisesti saanut inspiraationsa pöllöstä, mutta koska Pokemonin synnyinmaa on Havaijiin perustuva Alola, kyseessä on mitä ilmeisimmin havaijilainen pöllölaji. Yksi tällainen pöllö on nimeltään Pueo, jolle en valitettavasti löytänyt suomennosta. Kyseessä on joka tapauksessa suopöllön alalaji, joita esiintyy ainoastaan Havaijilla. Pueo-pöllö ei viittaa Ghost-tyypitykseen varsinaisesti muuten kuin olemalla noh... pöllö, koska pöllöt ollaan pitkään liitetty erilaisiin taruihin ja mytologioihin, antaen pöllöpokemonille automaattisesti ihan hyvän perustan olla kummitus. Pueo-pöllö liitetään myös usein havaijilaiseen mytologiseen Aumakua-hahmoon, jonka uskotaan olevan eräänlainen edesmenneen henkilön haamueläin. Decidueyen designissa on tämän lisäksi piirteitä havaijilaisesta sukupuuttoon kuolleesta pöllölajista, jolla oli Pokemonin tavoin varsin pitkät jalat. Kyseisellä pöllöllä oli myös pieni vähän pyöreähkö keho, joka muistuttaa hieman Rowletin muotoa. Eli vaikka Decidueye olisi kuinka Robin Hood tahansa, on sen todellinen idea kuitenkin pöllöjen mystisyydessä ja niihin liittyvissä mytologioissa, mikä tekee tästä Pokemonista todennäköisesti puoliksi Ghost-tyyppisen. Mageeta, eikö? :D

Aumakua-olento pöllön muodossa.

Vaan entäs sitten Incineroar? Incineroarin idea ei ole musta läheskään yhtä siisti kuin Decidueyen, eikä sen Dark-tyypityksellekään ole siksi ihan yhtä selkeää syytä. Incineroar nyt voisi periaatteessa kai olla Dark-tyyppinen Pokemon ihan vain koska sillä on vihainen ilme ja terävät hampaat. :D Mutta se ei kelpaa mulle selitykseksi. Sen sijaan kiinnitin huomiota Pokemonin kategoriaan, joka on Heel Pokemon. Sanalla "heel" ei viitata suinkaan korkokenkään, vaan ammattilaispainijaan, mikä taas viittaa Incineroariin jo paljon voimakkaammin. Kisulla on kuitenkin aikamoisen näköiset lihakset ja painijan vyö yllään. Ja onhan Incineroarin oma Z-liikekin aika selkeä painijan hyökkäys. Mutta miten painiminen liittyy mitenkään Dark-tyyppisenä olemiseen? Tätä ymmärtääkseen pitää tietää vähän painimisesta - tai ainakin amerikkalaisesta painimisesta. Nimittäin joissain painiotteluissa vastustajille on tapana antaa eräänlaiset nimikkeet, jotka kertovat kumpi matsissa on niin sanottu hyvis tai pahis. Hyvää painijaa kutsutaan englanniksi sanalla "face" ja pahaa taas sanalla "heel". Heel-painijat ovat otteluissa tavallisesti huonokäytöksisiä, epäreiluja ja voivat jopa rikkoa pelin sääntöjä. He saavat siksi yleensä buuausta yleisöltä ja eräänlaisen antagonistin maineen. En tiedä miksi kukaan haluaisi itselleen tällaista, mutta makunsa kullakin kai sitten. :D Tämä joka tapauksessa selittää mistä Incineroar saa Dark-tyypityksensä - kyseessä onkin huijaava huonokäytöksinen painija-tiikeri! En olisi arvannut. :D

Primarinan Fairy-tyypitys oli alunperin mulle näistä kolmesta varmaan kaikkein selkein, ja mulla on siitä myös vähiten sanottavaa. Primarinan naisellinen ulkomuoto ja yhteys veteen ja laulamiseen liittävät sen seireeneihin, jotka ovat kreikkalaisen mytologian olentoja. Seireeneillä on tarinoiden mukaan kyky houkutella merimiehiä luokseen vastustamattomasti kauniilla laulullaan, ja repiä heidät sen jälkeen kappaleiksi. Primarina ei ehkä tekisi tuota jälkimmäistä, mutta muuten kuvaus seireeneistä sopii siihen hyvin. Primarinassa on myös viittauksia toiseen mytologiseen hahmoon, selkieen, joka on eräänlainen ihmiseksi muuttumaan kykenevä hylje-olento. Myös selkieillä on tapana hurmata ihmiset pauloihinsa. Yhteys näihin hahmoihin antaa Primarinalle varmasti sen Fairy-tyypityksen kaikessa yksinkertaisuudessaan. Lisäksi tietysti merenneitoihin liittyy paljon erilaisia tarinoita ja uskomuksia, mikä lisää myös Primarinan yhteyttä Fairy-tyyppiin.

Seireenejä pahanteossa.

Eli sellaista. Oliko tämä teille uutta tietoa vai ihan faktaa? Mä olen ajatellut että voisin tosiaan kirjoitella tämmöisiä vastaavia postauksia jatkossa enemmänkin. Musta tuntuu että nykyään mun blogini on täynnä melkein pelkkiä postauksia mun mielipiteistä, vaikka haluaisin puhua täällä muustakin. Olen kuitenkin miettinyt pitkään, että haluaako kukaan lukea tällaisia fakta-postauksia, kun niin moni saattaa kuitenkin jo tietää niissä kirjoitetut asiat. Hmm... Ehkä mä kuitenkin kirjoittelen tällaisiakin, koska se oli oikeastaan yksi mun blogini ideoista kun aloitin tämän. Ja nythän kun tämä mun blogini jonkinlainen juhlavuosi on meneillään, olisi ehkä ihan järkevää piristää tätä uudenlaisilla postauksilla, vai mitä? Toivon kovasti ja yritän parhaani, että saisin kirjoiteltua tänne vähän useammin. Harmikseni mulla on näköjään todella vähän aikaa blogille, mutta en kuitenkaan lopeta tänne kirjoittamista ikimaailmassa. Älkää sitä huoliko. :) Läpäisin ainakin Alpha Sapphiren muutama päivä sitten, joten ainakin siitä mä voisin koittaa kirjoittaa tänne pian.

Ihanaa kesää teille kaikille!

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Pokemon Ultra Sun & Ultra Moon!

Mä lupasin itselleni että tekisin toukokuussa paljon postauksia, mutta näköjään mä olen yhtä mölli kuin Magikarp, enkä ihan onnistunut tavoitteessani... Noh, työharjoittelua on jäljellä enää pari viikkoa, jonka jälkeen luulisi että mulla riittäisi vihdoin enemmän aikaa blogille. Toivottavasti mä tällä kertaa oikeasti todella tarkoitan sitä. Yritän ainakin! Mutta vaikka mä olisin kuinka kiireinen tai väsynyt tahansa, niin Solgaleo sentään Ultra Sun ja Ultra Moon paljastettiin tänään!!

Nintendo ilmoitti tapansa mukaisesti ihan tyhjästä yllättäen että tänään tulee Pokemon Direct, mikä nosti meikäläisen innostuksen ihan huippuunsa. Lähinnä sen takia, että jotenkin arvasin tämän Directin paljastavan seuraavan suuren Pokemon-pelin. Ja näin tapahtuikin, nimittäin pääsemme kaikki palaamaan Alolaan marraskuussa uusien Ultra Sun- ja Ultra Moon-pelien myötä. Ja kiitos Arceuksen nämä kaksi ovat 3DS:lle eivätkä Switchille! Olin ihan hirveän peloissani että Nintendo menisi jostain syystä siirtämään Pokemonin pois 3DS-konsolilta, vaikka samalla olin tosi varma ettei näin tulisi tapahtumaan. Kun näin että nämä kaksi peliä olivat ruudussa yhdessä 3DS-logon kanssa, huokaisin niin onnellisesti ja helpottuneesti kuin ikinä mahdollista. Mä en nimittäin ole missään tapauksessa ostamassa Nintendo Switchiä ainakaan ihan lähiaikoina, joten en todellakaan halunnut Pokemonia sille. Ihmisten reaktio tästä näyttää olevan täysin päinvastainen kuin mulla, mistä olen oikeastaan jopa vähän ihmettynyt. Ymmärrän että jotkut saattavat kummastella tätä päätöstä tai olla vähän pettyneitä siitä, mutten olisi arvannut ihmisten olevan niin raivoissaan kun mitä he tuntuvat olevan. Mikä on musta outoa senkin puolesta, ettei kukaan ole ikinä väittänyt että Nintendon HOME CONSOLE-titteliä kantavalle laitteelle olisi tulossa Pokemon-peliä. Ja olisihan se nyt muutenkin ihan outoa hypätä uuteen konsoliin kesken sukupolven ilman mitään varoitusta. Edes Nintendo ei tekisi mitään niin hölmöä. Huh-huh, toivottavasti mä en suututtanut ketään.

Monet olivat myös pettyneitä siitä, etteivät neljännen sukupolven pelit saaneet remakeja, vaan sen sijaan saimme jonkinlaiset jatko-osat Sunille ja Moonille. Mun on vaikea sanoa mitä mieltä olen tästä itse. Tavallaan odotin ihan innolla Diamond- ja Pearl-remakeja, mutta samaan aikaan uskon niiden tulevan ennemmin tai myöhemmin, enkä oikeastaan välitä tulevatko ne vuoden vai viiden vuoden päästä. Joten siinä mielessä en ollut tästäkään pettynyt. Olisin kuitenkin toivonut että seuraava Pokemon-peli olisi tullut ihan yksinään täysin uudella nimellä, vähän niin kuin Emerald tai Platinum, sen sijaan että saamme taas kaksi uutta peliä pareina, joilla on vielä samat nimet kuin edeltäjillään. Mä olen kuitenkin tavalliseen tapaani optimistinen, ja uskon etteivät Ultra Sun ja Ultra Moon ole pelkkä sama nähty peli uudella kuorella, vaan oikeasti ihan uusi kokemus, uusi seikkailu ja uusi tarina. Olisi mielenkiintoista jos näissä peleissä esimerkiksi Pokemonliigan valmistumisesta olisi vierähtänyt aikaa, jonka ansiosta Alolaankin olisivat saapuneet normaalit salit. Ja ehkä saisimme nähdä mitä Lusaminelle ja Aether Foundationille on tapahtunut vuosien saatossa? Se olisi mielenkiintoista.


Mielenkiintoista ovat myös uudet pienet jutut mitä nähtiin Ultra Sunin ja Ultra Moonin lyhyessä trailerissa. Näyttää siltä että Z-liikkeitä on tullut lisää. Ovatko ne trailerissa näkyvien Pokemonien omia henkilökohtaisia iskuja vai jotain ihan muuta? Kaikesta huolimatta Mimikyun tekemä liike näytti ihanan karmivalta ja mageelta. :D Trailerissa näkyy myös varsin erikoiset uudet versiot Solgaleosta ja Lunalasta, jotka ovat outojen mustien osien peittämiä. En osaa yhtään spekuloida mihin nämä voisivat liittyä, mutta kenties jotenkin Necrozmaan, josta taidetaan tietää vielä aika vähän. Pokemonin virallisilla nettisivuilla julkaistiin kuvat Solgaleosta ja Lunalasta, jossa he ovat myös mustien osien peittämiä, mutta tällä kertaa nämä osat ovat selvästi Necrozman paloja. Vähän outoa, mutta tavallaan mielenkiintoista. Tästä tulee vähän Kyurem mieleen. Voi Nebby-parkaa - mitä sille on tehty!? :D

En aio jaaritella tästä aiheesta enempää, vaan sanon vain yhteenvetona sen, että olen henkilökohtaisesti tosi iloinen näistä uusista peleistä, enkä malta odottaa millaisia ne ovat. Toivon syvästi että ne tuntuvat eri peleiltä kuin Sun ja Moon, eivätkä puoliksi remakeilta ja puoliksi jatko-osilta. Olen vähän peloissani, mutta silti optimistinen. Tähän asti kaikki näyttää mun mielestä kuitenkin oikein hyvältä. Paitsi ehkä nuo pelien nimet. Jotenkin vähän liian mahtipontiset jollain tavalla. :D Tosin tykkään hirveästi noiden pelien logoista. Tuo musta sopii niihin oudon hyvin. Mutta entäs te lukijat sitten? Oletteko ärtyneitä Switchin omistajia vai yhtä toiveikkaita kuin minä? Mikä peleissä näyttää hyvältä ja mikä huonolta?

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Alpha Sapphire Osa 14: Maailmanpelastusta


Onko teillä kenelläkään kauheaa kevätstressiä? Musta tuntuu että mun pitäisi saada joku miljoona asiaa hoidettua ennen kesän alkua, mutta kaikki vaan romahtaa käsiin. Tyypillistä Kawaa, uskokaa pois. Mä aina sanon hoitavani kaikki asiat ajoissa, ja jostain syystä uskon itseäni siinä, mutta sitten huomaan edellisenä iltana että kaikki on tekemättä. :D Mutta ei se mitään - onneksi Pokemonille löytyy aina aikaa jostakin. Nimittäin tartuinpa pitkästä aikaa taas Alpha Sapphireen ja lähdin pelailemaan sitä eteenpäin. Viimeksi olin tunkeutunut Team Aquan piilopaikkaan, josta Archie sai vihdoin herätettyä Kyogren, mutta Pokemon laukaisikin hirmumyrskyn ja lähti uimaan kohti Sootopolis Cityä. Ei siinä auttanut sitten muu kuin lähteä Kyogren perään pysäyttämään tätä.

Riensin Sootopoliksen keskellä olevalle Cave of Origins-luolalle, jonka luona Steven ja Sootopoliksen salijohtaja Wallace odottelivat mua. Myös Brendan ilmestyi paikalle kannustamaan mua, koska tietysti legendaarisen Pokemonin pysäyttäminen jäi taas 10-vuotiaan tytön harteille. :D Ei kai siinä mitään - mä riensin urheasti luolan syvyyksiin, jossa ei oikeastaan ollut paljon mitään. Aika tyhjä paikka pitkillä käytävillä. Löysin lopulta luolan pohjalle, jossa Kyogre karjui vihaisena, mutta suostui ottamaan mut jostain syystä selkäänsä sukeltaessaan veden syvyyksiin. Mulla oli silloin hauskannäköinen sukelluspuku päälläni. Hassua että mä tarvitsin sellaisen, kun aiemmin sukeltelin ihan huoletta Hoennin merien pohjassa Pokemonieni kanssa. :D


Kyogre kuljetti mut syvemmälle luolaan, jossa mä pystyin viimein ottelemaan sitä vastaan. Se muuttui Primal-muotoonsa ja näytti oikeastaan aika upealta. Mä jaksan edelleen ihastella tämän pelin grafiikoita. Jotenkin Pokemonit näyttävät vaan tosi kivoilta kolmiulotteisessa muodossa, ja uudempien pelien tyyli muutenkin on vaan onnistunut ihan täydellisesti. Mutta joka tapauksessa, mä koitin ensin otella Kyogrea vastaan ja pyydystää sen johonkin Ultra-palloon, mutta eihän siitä tietysti tullut oikein mitään. :D Lopulta valas päätyi sitten Master Balliin, jonka ansiosta myrsky viimein laantui ja koko Hoenn, tai ehkä koko maailma, pelastui tulvalta.


Team Aqua lähti matkoihinsa ja Steven onnitteli mua onnistumisestani. Sootopolis City täyttyi vehreydellä ja kaupungin keskellä seisova valtava kuihtunut puukin täyttyi lehdillä ja kukkasilla. Kiva yksityiskohta. :3 Steven antoi mulle viimein kyvyn kutsua Latias paikalle milloin vaan, jotta pystyn lentämään sillä mihin tahansa helposti ilman Flyta. Yllätyin miten hyvä musiikki lentäessä oli - jotenkin tosi reipas ja piristävä biisi. Ja lentäminen on ollut muutenkin tosi hauskaa ja kätevää. Harmi ettei Alolassa pystynyt liitämään samalla tavalla, tosin siellä pystyi sitten liikkumaan monilla muilla Pokemoneilla vähän muulla tavoin, mikä oli hauskaa.



Rauhan laskeuduttua takaisin Hoennin ylle, mä suuntasin viimein Wallacen viimeiselle salille, joka oli sopivasti Sootopolis Cityssä. Voitin hänen Pokemoninsa helposti varsinkin Sceptilen ja Raichun avulla. Muistinkohan mä mainita että kehitin Pikachuni Raichuksi? Tein sen mielestäni jo ennen kuin menin Kyogren luokse ja myrsky alkoi, mutten muista mainitsinko sitä aiemmassa postauksessa. Joka tapauksessa nyt tiimini kaikki Pokemonit olivat kehittyneet ja multa löytyi kaikki salimerkit. Se tarkoittaa että seuraava postaus saattaa olla viimeinen, kun suuntaan viimein kohti Victory Roadia ja Elite Fouria! Tästä postauksesta tuli taas kerran ehkä vähän sutaistu ja kiireessä kirjoitettu, mutta toivon että siitä oli silti iloa. :)

maanantai 1. toukokuuta 2017

Kawan lempipokemonit: Sija 9


HELIOLISK

"They flare their frills and generate energy. A single Heliolisk can generate sufficient electricity to power a skyscraper." -Omega Ruby Pokedex

"It stimulates its muscles with electricity, boosting the strength in its legs and enabling it to run 100 yards in five seconds." -Y Pokedex

Toisin kuin ehkä Aronin kohdalla, tähän Pokemoniin nostalgia ei pääse vaikuttamaan yhtään. Tosin yritin tehdä tämän listan ignooraamalla kaikki hyvät Pokemoneihin liittyvät lapsuusmuistot, mutta kyllä ne tietysti lemppareihin vähän vaikuttaa. Joka tapauksessa sijalle yhdeksän on siis päässyt Heliolisk, joka on suosikkini koko kuudennesta sukupolvesta, ollen myös tämän listan ainoa Pokemon kyseisestä polvesta. Heliolisk on tosiaan vähän tuoreempi lemppari, toisin kuin esimerkiksi juuri Aron, jota olen rakastanut jo lapsesta asti. Mä muistan kun Helioptile paljastettiin ensimmäisen kerran ja huomasin tykästyväni siihen pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Kun lopulta vielä näin miten hienoksi liskoksi se kehittyy, olin varma että Heliolisk tulisi olemaan pian yksi lempipokemoneistani. Ja niin siinä kävikin.

Mä rakastan liskoja ja dinosauruksia, joten Helioliskin design on mun silmääni aivan täydellinen. Rakastan myös ihan hirveästi sitä sen kauluria, jonka Pokemon pystyy nostamaan päänsä ympärille. Ihan kuin se pieni pirullinen dinosaurus Jurassic Parkissa! :D Helioliskilla on myös hauska nimi, koska tuo lisk-sana saa sen kuulostamaan vähän suomalaiselta liskolta. Rakastan myös Helioliskin sähkötyypitystä, mutta sen turhahko Normal-tyypitys laskee Pokemonin hienoutta valitettavasti alemmas. Jos Heliolisk olisi pelkkä Electric-Pokemon, se olisi saattanut päästä ylemmäs tässä listassa. Ei tuo Normal-tyypitys onneksi Helioliskia mitenkään suuresti pilaa, mutta kyllä sen turhuus vähän ärsyttää. Eihän tuo Normal-tyypitys tuo oikeastaan muuta kuin yhden heikkouksen lisää.

Helioliskin idea on myös tosi hauska! Se näyttää selvästi dinosaurukselta, mutta siinä on myös vähän gekkomaisia piirteitä, ja sen väritys ja olemus muistuttavat myös vähän keltamustaa täpläsalamanteria. Kun Heliolisk aukaisee sen kaulan ympärillä olevan kauluritsydeemin, sen muoto näyttää vähän auringolta, mikä sopii Pokemonin Sun Stonella tehtävään kehittymistapaan täydellisesti. Siis aivan ihana Pokemon ihanalla idealla! Aurinkoinen sähkölisko jolla on upea design ja kyky kipittää jopa vettä pitkin, kuten jotkut oikeat liskot. Ihan mahtavaa! Heliolisk oli myös hyvä tiimiläinen Y:ssä, vaikka opetin sille aika huonoja iskuja, eikä se ehkä siksi päässyt ihan täysiin oikeuksiinsa. Hups. :D Mutta rakastin sitä tiimissäni, eikä se todellakaan ollut mikään heikko otus. Heliolisk on mielestäni kaikinpuolin ihana Pokemon, joten sen ansaitsee paikkansa tässä listassa.