Pokemon Anime: XY062 & XY063

XY062 - The Future Is Now, Thanks to Determination

Yritän kiriä näissä Animen jaksoissa nopeasti eteenpäin, joten tänään tulee aika nopeat pikapostaukset. :D Eli Ash porukoineen harhailee edelleen Kaloksen karuilla aavikoilla, jossa he kohtaavat jonkinlaisen sähkölaitoksen, joka tuottaa energian Lumiose Cityyn. Laitokselta tulee kuitenkin outoja signaaleja, jotka houkuttelevat kaikki alueen sähköpokemonit sinne, suoraan juonittelevan Rakettiryhmän kynsiin. Myös sankareidemme Pikachu, Dedenne ja Luxio joutuvat signaalin alaisiksi, ja häipyvät rakkennukseen.

Ash ja muut hiippailevat laitoksen sisään, vapauttavat pari paikan työntekijää (jotka luonnollisesti jättävät kaiken 10-vuotiaiden lasten hoidettavaksi) ja kohtaavat sitten Rakettiryhmän suuressa huoneessa, jossa sähköpokemoneja hallitaan. Kuten aina, tälläkin kertaa Ash alkaa puskea Pikachun luokse, vaikka pakottavat säteet saavat sen hyökkäämään kouluttajansa kimppuun. Tuttu juttu. :D Tällä kertaa kuitenkin myös Clemont teki saman Luxiolle, mistä pidin tosi paljon! Kivaa että muutkin koittavat saada Poksujaan irti hypnoosista XY-kaudella, eikä se ole aina pelkkä Ash. :3

Clemont saa Luxiolta kunnolla turpaan, mutta onnistuu irrottamaan sen signaalin vaikutuksesta. Lyyhistynyt ja väsynyt Clemont kaatuu suoraan Pokemoninsa selkään, joka kehittyy yllättäen Luxrayksi! Vau! <3 Tämä oli mielestäni tosi hieno kehitys, enkä ymmärrä miksi kaikki valittavat siitä. Monet sanovat että Luxio kehittyi ihan ilman syytä, mutta mielestäni tähän liittyi paljon asioita jotka saivat sen kehittymään: koko jakson ajan Clemont oli epäröinyt omia voimiaan ja miettinyt onko hänestä Ashille kunnon salivastukseksi. Luxio tietysti aisti tämän Clemontista ja ymmärsi millaisessa tilanteessa hän oli. Clemont halusi tulla vahvemmaksi, jonka vuoksi hän halusi pelastaa sähköpokemonit Rakettiryhmältä ja irrottaa Pokemoninsa hypnoosista. Clemont sähköttyi kunnolla parista Thunder Fangista, muttei luovuttanut, mikä sai hänen itsevarmuutensa nousemaan, sekä hänen ja Luxion suhteenkin varmasti syvenemään. Ei ihme siis että leijona otti ja kehittyi! Tässähän oli taustalla vaikka mitä. (Oli muuten jotenkin tosi söpöä että Clemont istui Luxion selässä kun se kehittyi. :3 Onko näin käynyt ennen vain Ashin ja Ponytan kohdalla Indigo-kaudella?)

Lopulta Luxray sitten tietysti pelastaa päivän, ampuen Rakettiryhmän sinne missä pippuri kasvaa. Jakson lopussa Clemont päättää erota muista, ja mennä edeltä Lumioseen harjoittelemaan tulevaa saliottelua. Tykkäsin tästäkin tosi paljon! Upeaa hahmonkehitystä, ja muutenkin tosi kiva idea, että Clemont jatkaa vähän matkaa yksin! Tämä jakso oli juoneltaan todella nähty ja tylsä, mutta muuten tykkäsin tästä paljon.

Arvosana: ★★★

XY063 - A Fork in the Road! A Parting of the Ways!

Kylläpäs tällä jaksolla on jotenkin tosi japanilainen nimi. :D Odottelin tätä jaksoa ihan innoissani, koska olen Rocketshippaaja. En kauheasti shippaile ketään Pokemonissa, mutta Jessie ja James sopivat yhteen ihan täydelliseti. :D Harmi kyllä, tämä jakso ei ollut niin hyvä kuin mitä olisin toivonut. Siinä oli liian nopea tempo, ja Ashia ja muita näkyi liikaa. Heidät olisi voinut sysätä ihan syrjään ja korvata heidän näkymisensä jollain paljon tärkeämmällä jakson juonen kannalta, mutta ihan sama. :D

Jessie siis joutuu eroon muusta Rakettiryhmästä lentäen Wobbuffetin kanssa järveen, mutta onneksi nuori ja varsin komea lääkäri pelastaa hänet hukkumiselta. Tämä kohtaus oli jotenkin oudon seksuaalinen, hahah. xD Jessie oli animoitu jotenkin tavallista hotimmaksi, ja lääkäri jopa ruokki häntä rannalla marjoilla suoraan suuhun. Voi kauheeta... xD En ole tottunut tällaiseen Pokemonissa. Jessie sitten tietysti rakastuu ihanaa nuorukaiseen, ja päättää jättää Rakettiryhmäilyn kokonaan.

Hän kuitenkin muuttaa myöhemmin mieltään, kun muistaa ystäviensä tärkeyden (ja tajuaa että lääkäri on kiinnostunut jostakusta ihan muusta). Kaamea salametsästäjä on juuri siepannut Meowthin ja Pumkpaboon, mutta Jessie ilmaantuu paikalle juuri ajoissa pelastamaan päivän Wobbuffetillaan. Olisin toivonut että hänen paluunsa olisi ollut vähän hienompi, kuin mitä se oli tässä jaksossa. Sellaista Holy Matrimony-fiilistä olisi saanut olla enemmän, kiitos. ;)

Lisäksi tässä jaksossa ärsytti se, kuinka vähän James tuntui piittaavan Jessien lähdöstä. Toki hän vuodatti pari kyyneltä, mutta olisin kaivannut vielä enemmän tunnetta. (Ja miksi he koko ajan puhuivat toisistaan "ystävinä" come oooon! xD) Lisäksi mua häiritsi ettei Jessietä kiinnostanut ettei Pumkpaboo ollut hänen mukanaan. Onko kurpitsa-parka niin helposti unohdettavissa ja korvattavissa? :( Tämä olisi varmasti ollut tosi hyvä jakso, jos sen juoni ei olisi ollut ihan niin täyteenängetty, ja Jessien ja Jamesin välisiä keskusteluja olisi yleisesti ollut enemmän. James ei tuntunut piittaavat Jessien paluustakaan juuri yhtään. Sen sijaan Sinnoh-kauden jaksossa numero 117 James suorastaan itki kun näki Jessien palaavan takaisin. Miksei tässä käynyt niin?

Hömm tulipas tästä nyt kauhea Rocketshipping-analyysi-paketti. :D Jakso oli joka tapauksessa ihan kiva, ja olen tosi iloinen siitä että Jessieen ja Jamesiin keskityttiin tässä jaksossa. Mutta yleisesti olin silti aika pettynyt. XY-kausi on kuitenkin edelleen menossa oikeaan suuntaan. Voi kun se alkaisi vielä muuttua yhtä hyväksi kuin vanhemmat Pokemon-jaksot. Se olisi ihanaa. :)

Arvosana: ★★★

Pokemon White 2: White Kyurem

Tällä kertaa pelasin aika vähän aikaa, joten luvassa lyhyempi postaus. Voitettuani Colressin ärsyttävän Steel-tiimin Team Plasman aluksella, lähdin eteenpäin aina ryhmän johtajan Ghetsiksen huoneeseen asti. Sieltä Taavi löysyi vihdoinkin kadonneen Purrloinin, joka oli yhden Shadow Triad-jäsenen käytössä. Voi kissa-parkaa... Shadow vaan kyselee että miksei Taavi yksinkertaisesti pyydystä uutta Purrloinia, koska hän ei tunnu ymmärtävän että juuri se Purrloin on tärkeä Taavin siskolle. Ihme porukkaan mä törmäilen tässä matkani aikana... :D Ottelin heitä vastaan moisen höpönpöpön jälkeen, ja onnistuin palauttamaan kissan onneksi oikealle omistajalleen.

Seurasin paikalta livistänyttä Ghetsisiä ulos jäiseen metsään, jonka perältä löytyi pieni luola. Ja kukapa muu siellä odottikaan kuin Team Plasman edelleen hallussa oleva Kyurem. Kuin taikaiskusta myös N ja hänen Reshiraminsa ilmaantuivat luolaan pelastamaan minut juuri ajoissa jäiseltä kohtalolta. Kerrankin tilanne meni toisinpäin - se en ole aina minä joka on auttamassa muita. :D Tosin seuraavaksi mun piti tietenkin pelastaa päivä ottelemalla Kyuremia vastaan ihan itse. Ghetsis sai sen muuttumaan jonkinlaiseen Reshiram-muotoon, White Kyuremiksi, jonka jälkeen mun tuli pistää Pokemon kerralla aisoihin. Kyurem oli yllättään helppo vastus ja voitin sen nopeasti Eelektrossin ja Walreinin suurella avustuksella.

En muuten tykkää Kyuremista Pokemonina juuri yhtään. Se on kammottavan ruma, ja vaikka sen idea on tavallaan ihan mielenkiintoinen, en siltikään välitä siitä ollenkaan. Enkä tykkää näistä sen Reshiram- ja Zekrom-muodoista. Koko Pokemon on aika meh... :S Mutta voitettuani Kyuremin, se katosi tiehensä, jonka jälkeen Ghetsis itse halusi haasta mut otteluun. Hän oli jo vähän haastavampi vastus, mutta aika nopeasti ja vaivattomasti mä sen lopulta silti voitin. Tämän jälkeen herra taisi tulla viimein järkiinsä, ja katosi yhtä nopeasti paikalta kuin Kyurem, luopuen Unovan valloituksestaan. Myös N lähti jatkamaan matkaa, kiitettyään minua tehdystä työstä. Luulisi että tällaisen jälkeen minä ansaitsisin vähän enemmän kuin kiitoksen (voisin nousta vaikkapa Unovan presidentiksi), mutta samapa se. :D Pokemonmestaruushan tässä on se tärkein asia, ja se lähestyykin kovaa vauhtia. Ensi kerralla pääsen viimein jatkamaan matkaani Victory Routelle.

Pokemon White 2: Zinzolin ja Colress

Pelasin tätä viimeksi tasan kuukausi sitten. :D Silloin seurasin Team Plasmaa Humilau Cityyn, jossa kuitenkin haastoin kahdeksannen salin ensin. Voitin salimerkin, jonka jälkeen lähdin Routelle 22 jahtaamaan Plasman jäseniä. Nyt olin siellä, ja ottelin luonnollisesti heti kaikkien kouluttajien kanssa. Törmäsin kuitenkin nopeasti (mielestäni älyttömän rumaan) Terrakoniin, sekä Team Plasman tiedemieheen, Colressiin. Hän antoi mulle jotain turhaa roinaa, ja vihjaili että seuraavaksi kannattaisi palata takaisin Routelle 21. :D En vieläkään ole ihan varma onko Colress mun vihollinen vai ystävä. En halunnut muuten otella taaskaan Terrakonin kanssa, koska en tosiaan halua sitä tiimiini tai muutenkaan pyydystää sitä. Sen sijaan noudatin Colressin neuvoja ja palasin takaisin Routelle 21, jossa olin jo käynyt ennen Humilaun saliakin. Menin taas siellä olevaan Seaside Cave-nimiseen luolaan. Pääsin sen Colressin antaman roinan avulla luolassa tällä kertaa onneksi eteenpäin :D ja päädyin pienelle rannalle, jossa seisoi Team Plasman ilma-alus!

Taavikin ilmestyi sopivasti paikalle, nyt kun olin raivannut tien siellä luolassa auki. Katsos kummaa, se olen taas minä joka tekee kaiken. :D Menimme yhdessä rohkeasti Team Plasman alukseen, jossa tuli oteltua todella monta kertaa Gruntien kanssa. Taavi etsi edelleen siskoltaan varastettua Purrloinia, kun taas meikäläinen lähti tutkimaan paikkoja. Meidän piti saada jokin salasana, jotta pääsisimme aluksessa syvemmälle. Sattumalta ottelin heti ensimmäisenä juuri sen Gruntin kanssa, jolla salasanaan tarvittava jonkinlainen kortti oli. :D Mutta enhän mä tietenkään skipannut yhtäkään matsia, vaan rökitin joka ikisen Team Plasman jäsenen joka tuli vastaan. Alkavatkohan ne Gruntit pikkuhiljaa muuttua itsekin Pokemoneiksi, vai miksi ne kaikki huutavat aina otellessaan tai hävitessään "Plasmaaaa!" :D

Lopulta pääsin sitten määränpäähäni salasanalukkojen ohi, jossa odotteli Team Plasman ärsyttävä jäsen Zinzolin, sekä vangittu Kyurem! Plasma oli tietysti käyttänyt sitä Opelucid Cityn jäädyttämiseen. Ottelimme Zinzolinia ja jotain toista random Gruntia vastaan Taavin kanssa tuplaottelulla, jossa minä sain taas tehdä kaiken työn. Hänen Emboarinsa, Simipourinsa ja Unfezantinsa kaikki vaan fainttailivat koko ajan, samalla kun minä pistin vastustajien poksuja nippuun. :D Lopulta me sitten voitimme, mutta silti meidät jotenkin heitettiin aluksesta ulos. Höh. Se kohosi ilmaan ja katosi vuorten taakse, vieden Kyuremin ja Taavin sisko-paran Purrloinin mukanaan... Purrloin on muuten kiva Pokemon, ja kokeilisin sitä mielelläni joskus tiimissä. :)

Palasimme seuraavaksi Taavin kanssa takaisin sinne Routelle 22, jossa olevaan luolaan pääsi nyt sisään. Siellä oli muuten ihana musiikki. Se taitaa olla sama kuin Dragonspiral Towerissa, jos en nyt ihan väärin muista. Kaunis kappale. <3 Pyörittyäni luolassa hetken, löysin sitten taas Team Plasman luokse. Heidän ilma-laivansa oli laskeutunut luolan ulkopuolelle, jäiseen metsään. Menimme Taavin kanssa luonnollisesti taas aluksen sisään, jossa saimme otella jälleen lukuisten Gruntien kanssa. He alkoivat pikkuhiljaa hermostua siihen, että me tunkeilimme koko ajan heidän luokseen. Ymmärrän heitä kyllä varsin hyvin. :D Jos tämä tapahtuisi oikeassa elämässä, niin meidät oltaisiin varmaan jo ammuttu hengiltä tai jotain. Voi kauhea, miten mä nyt aloin puhua näin synkästi... :'D

Pyörittyäni laivalla jonkin aikaa, ratkoen perinteisiä pulmatehtäviä teleporttien ja nappien kanssa, sain taas uuden oven avattua aluksessa. Menin reippaasti sisään, ja tapasin siellä jälleen Colressin. En taaskaan saanut selvää siitä, että yrittikö hän auttaa mua vai ei, mutta ainakin hän halusi otella mun kanssa. :D Ja huh sentään kuinka ärsyttävä vastustaja hän oli! Steel-Pokemonit ovat hyvin kestäviä, minkä takia mä itse pidän niistä, mutta Colressin tiimi oli äärimmäisen ärsyttävä sen takia. Varsinkin hänen Klinklanginsa oli tosi voimakas vastustaja. Se nosti ensin Attackinsa täydelle teholle, ja tuhosi sitten kaikki mun Pokemonit yhdellä Giga Impactilla. D: Jouduin ottelemaan hänen kanssaan uudelleen, jolloin voitin hänet onneksi helposti. Varsinkin Arcanine ja Excadrill olivat suureksi avuksi. Ottelin muuten tätä ennen myös vielä uudestaan Zinzolinin kanssa, mutta hän oli onneksi todella helppo vastus. Lopettelin pelaamisen tähän - ensi kerralla jatkan matkaani sitten entistä syvemmälle aluksen uumeniin. Ja voin kertoa Taaville että mä hoidin taas kaikki hommat sen puolesta...

Tässä tiimini tämänhetkinen tilanne:

Pokemon Anime: XY061

XY061 - An Oasis of Hope!

Sankarimme ovat suurella kuivalla aavikolla, jossa heidän otteluharjoitukset jäävät kesken, vahingoittuneen Spoinkin ilmaantuessa yhtäkkiä paikalle. Aww... Voi raukkaa. :( Tässä oli taas söpö yksityiskohta kun Spoink laitettiin jonkun makuupussille toipumaan. <3 Pokemonin herättyä, se johdattaa ystävykset läheiselle keitaalle, jota peittävät rehevä kasvillisuus ja suuri järvi. Tavallisesti ohikulkevat kouluttajat voivat nauttia siellä elävien Spoinkien vieraanvaraisuudesta, mutta nyt jokin oli selvästi pielessä. Paikkaa oli alkanut hallita julma Grumpig, joka pakotti Spoinkit palvelemaan sitä, ja rankaisi niitä kovasti virheistään. :( Varsinkin Goomy oli tästä todella närkästynyt. Se ei voinut sietää moista käytöstä, joten possun tekemisille oli tehtävä loppu.

Mun mielestä oli muuten jotenkin tosi söpöä että se Spoink lähti etsimään ihmisiä avukseen. Jotenkin vain hauska ajatella että villit Pokemonit turvautuvat hädän hetkellä kiltteihin kouluttajiin. Joka tapauksessa sankarimme astuvat sitten esiin valmiina puolustamaan Spoinkeja, mutta Grumpig hypnotisoikin ne kaikki, ja käskee niitä hyökkäämään Ashin ja muiden kimppuun. Sankarimme pakenevat paikalta ja ajautuvat pieneen luolaan, jossa he jäävät yllättäen kaltereiden taakse vangeiksi. He saavat nopeasti selville, että kaiken takana on tietysti Rakettiryhmä, joka on lahjonut Grumpigin puolelleen.

Tykkäsin tästä seuraavasta kohdasta jostain syystä tosi paljon. Rakettiryhmä nimittäin kiristää Ashia luovuttamaan Pikachun, tai muuten Grumpig hyökkää viattomien Spoinkien kimppuun. Kerrankin Rakettiryhmä käytti vähän päätään. :D Ash päättää sitten antaa Pikachun Ryhmälle, joka vangitsee sähköhiiren omaan pieneen häkkiinsä luolan ulkopuolelle. Myös Clemontin Chespin haluaa jostain syystä mennä mukaan häkkiin, mikä sopii tietysti Rakettiryhmälle vallan mainiosti. :D

Ryhmä lähtee sitten muualle pakkaaman keitaan hedelmiä kuumailmapalloonsa, kun taas Grumpig jää luolan suulle vahtimaan vankilan avainta. Goomy ja Dedenne mahtuvat kalterien välistä ja päättävät napata avaimen, mutta Grumpig tietenkin huomaa Pokemonit heti. Tässä tulee aivan ihana kohta kun Bonnie alkaa otella Dedennellä possua vastaan. Tykkäsin tästä ihan hirveästi, varsinkin kun se oli vielä ihan kunnon ottelu! Ihan mahtavaa! Dedenne saa kuitenkin lopulta pahasti kuonoonsa, eikä se kykene enää ottelemaan. Goomy on saanut tarpeekseen kaikesta väkivallasta ja ryhtyy vastustamaan Grumpigia. Tämä saa sen kehittymään Sliggooksi, joka on muuten tosi kiva Pokemon. Rakastan sen söpöä designia. :3

Sliggoon avulla Grumpig saadaan tietysti pois pelistä, jonka ansiosta Spoinkit pääsevät viimein irti hypnoosista. Chespinkin on saanut rihmoillaan avattua Pikachun häkin, joten kaikki on taas hyvin. :) Rakettiryhmä koittaa vielä otella sankareita vastaan, mutta he luonnollisesti lentävät tiehensä nopeasti. Grumpig pyytää syvästi anteeksi käytöstään, ja se saa jäädä elämään Spoinkien kanssa keitaalle. Aww... Jotenkin tykkäsin tästä lopusta. :3

Musta tuntuu että kirjoitin tällä kertaa tosi sekavasti ja huonosti tämän tekstin, mutta ihan sama. :D Eiköhän siitä selvää saa. Kaikenkaikkiaan pidin tästä jaksosta todella paljon! Rakastin suloisia Spoinkeja, ja aloin jopa pitää Grumpigistakin vähän enemmän. Ennen inhosin kyseistä Pokemonia aika lailla... Ja oli tosiaan todella kivaa nähdä Bonnieta ottelemassa kunnolla Dedennellään. <3 Tässä jaksossa oli mielestäni myös todella kauniit taustat. Rakastin sen keitaan ympäristöä. :D Todella hieno ja onnistunut jakso! Varmaan yksi suosikeistani koko XY-kaudella.

Arvosana: ★★★★★

Kawan suosikkistartterit

Jokaisessa sukupolvessa on hienot aloituspokemonit, ja varmasti jokainen niistä on jonkun suosikki. Tästä ajatuksesta päähäni nousi idea: ajattelin tehdä tällaisen postauksen, johon listaan kaikkien sukupolvien startterit suosikkijärjestyksessäni. :) Muistakaa että nämä ovat taas tämänhetkisiä mielipiteitäni ja ne voivat muuttua mihin suuntaan tahansa, ihan milloin tahansa. :) Aloitetaan:

#6. Sukupolvi 6

Voi Kalos... Jouduit valitettavasti viimeiselle sijalle. Kun näin Chespinin, Froakien ja Fennekinin ensimmäistä kertaa, rakastuin niihin ihan täysin. Chespin näytti todella suloiselta, Fennekin jotenkin coolilta, ja Froakie symppikseltä. :D Varsinkin Fennekin nousi nopeasti suosikikseni kyseisestä kolmikosta, mutta pikkuhiljaa aloin pitämään Chespinistä vielä enemmän. Varsinkin kun starttereiden seuraavat muodot paljastettiin... Frogadier on todella söpö ja Quilladin oikein veikeä, mutta Braixen... hyi sentään! En pidä sen designista vieläkään, vaan näen sen edelleen jonain ihme piikana, jonka häntä on luuta. xD Se hännässä oleva keppi vaan saa sen näyttämään ihan luudalta, hahaha.

Kuten monet blogiani pitkään seuranneet saattavat tietää, en pidä Kaloksen starttereiden viimeisistä muodoistakaan juuri ollenkaan. Toivoin että tykästyisin niihin ajan myötä enemmän, mutta toistaiseksi vain Greninja on saanut multa edes vähän enemmän rakkautta. Se on ihan kiva Pokemon, ja aionkin ehdottomasti valita sen sitten kun hankin Y:n tai X:n. Sen sijaan Chesnaught ja Delphox ovat niin ääääh... En pidä niistä ollenkaan. Chesnaught ei näytä tarpeeksi herttaisen Chespinin ja suloisen Quilladinin muodolta. Ja Delphox nyt saa vaan koko Pokemonin näyttämään entistä enemmän joltain ihmeen mummolta. xD Mutta näitä Kaloksen aloituspokemoneja on tietty hankala arvioida sen takia, etten luonnollisesti ole vielä päässyt pelaamaan niillä. Mutta tällaiset ajatukseni ovat niistä ainakin tällä hetkellä.

#5. Sukupolvi 4

Neljäs sukupolvi on aina ollut mielestäni huonoin. Siinä on kuitenkin ihan kivat aloituspokemonit, mutta ne jäivät silti tässä listassa kovin alas. Turtwig oli lapsena yksi suosikkipokemoneistani. Rakastin sitä ihan hirveästi ja valitsinkin sen Platinumissa startterikseni. En kuitenkaan silloin ollut yhtään hyvä pelaaja, joten lopulta Torterran iskut olivat ihan susisurkeat. xD Sillä taisi ainakin olla Cut ja joku muukin huono HM (saattoi hyvinkin olla Rock Smash). Voi että... Sen takia Turtwig ja koko sen kehityskaari ovat vähän lässähtäneet silmissäni. Mutta tästä huolimatta Turtwig on edelleen söpö, ja tykkään Torterrankin uniikista designista tosi paljon. Grotlesta on ole oikeastaan koskaan pitänyt. Se on jotenkin outo.

Chimchar sen sijaan on ihan hirveä! En tiedä mikä siinä on, mutta vihaan koko apinaa ja sen muitakin muotoja ihan hirveästi. En kestä Infernapea yhtään! Se on niin kaamea! D: Monferno on siedettävä, mutta myös aikamoinen kammotus. Ashin Chimchar oli Animessa ihan kiva, ja sen tarina oli tosi mielenkiintoinen, mutta samalla myös vihasin sitä. :S Piplup on aina ollut mulle tosi neutraali Pokemon, mutta viime aikoina olen huomannut alkavani pitämään siitä ehkä vähän enemmän. Prinplup on myös ihan hauska, mutta Empoleonista en pidä juuri yhtään. Sen design on mielestäni epäonnistunut, mikä on sääli, koska muuten tämä olisi ollut varmasti upea kehityskaari. Harmittaa myös että olen aina toivonut jonkun startterin olevan puoliksi Steel-tyyppiä, mutta se osui juuri tälle josta en pidä. Höh... :S

#4. Sukupolvi 5

Viidennen sukupolven kanssa mulla taisi käydä päinvastoin kuin kuudennen kanssa. Nähtyäni sen startterit ensimmäisen kerran, olin aika järkyttynyt enkä pitänyt niistä kauheasti, mutta nykyään pidän niistä yllättävän paljon. :) Varsinkin Oshawott on löytänyt paikan sydämestäni. Se on tosi veikeä ja hauskannäköinen Pokemon. Varmaan yksi suosikkivesipokemoneistani. Myös Dewott on nykyään mielestäni todella söpö ja kiva Pokemon, vaikka aluksi vihasin sitä. Samurott on edelleen mielestäni aika ruma, mutta ihan kiva sekin on. Ainakin se on tosi voimakas jos ei muuta. :D

Tepig taas jatkaa tulistartterien huonoa linjaa... Kyseinen possu on niin suloinen ja ihana, mutta sitten se kehittyy aivan järkyttäväksi tekeleeksi. D: Pignite on ehkä ihan siedettävä, mutta en kyllä pidä siitä juuri ollenkaan. Emboar on jotain niin rumaa ja kauheaa, että ihan itku pääsee kun vain ajattelen sitä. Miten jostain niin suloisesta kuin Tepig voi kehittyä jotain niin kammottavaa? Snivy taas on mennyt aikamoista vuoristorataa - välillä en välitä siitä yhtään ja välillä taas rakastan sitä ihan täysillä. :D Tällä hetkellä taidan olla jossain siinä välissä. Servine sen sijaan on alkanut muuttua ihanaksi mun silmissäni. En ole ennen tajunnut kuinka kiva ja nätti se on. :) Serperiorin kanssa olen aika neutraali. Se on ehkä vähän outo, mutta ei siinä mitään vikaa ole. Kaikenkaikkiaan pidän viidennen sukupolven aloituspokemoneita onnistuneina, vaikka mulla kestikin tykästyä niihin.

#3. Sukupolvi 3

Kolmas sukupolvi on aina ollut mulle sellainen, että pidän siitä tosi paljon tajuamattani sitä. :D Okei, tuo kuulosti tosi oudolta... Mutta siis ajattelen aina yleisesti että kolmas sukupolvi on ihan ok, mutta sitten kun oikeasti näen sen tai pelaan siinä, olen ihan rakastunut. :D Tajuaako kukaan mun outoa ajatusmaailmaani? Hahah, no mutta... Aloituspokemonien kanssa olen vähän samoilla linjoilla. Unohdan aina miten hienoja ne oikeasti ovat, ennen kuin olen tekemisissä niiden kanssa. :D Tosin Mudkipin kohdalla mun rakkauteni siihen on ilmiselvää. "I herd u liek mudkipz?" Well, heck yeah I love them! <3

Mudkip on ihan paras. Mudkipia parempaa ei olekaan. Mudkip on vaan jotain niin suloista, voimakasta ja ihanaa etten meinaa keksiä tarpeeksi voimakkaita adjektiiveja kuvaamaan mun tunteitani Mudkippia kohtaan. xD No ei nyt sentään mutta Mudkip on kyllä aina ollut kaikista vesistarttereista ehdoton suosikkini. Valitsin Mudkipin Emeraldissa, ja se oli todella hyvä valinta. Marshtomp on mielestäni vähän tylsä ja ruma, mutta sitten taas Swampert on kiva. Sen design on mielestäni vähän tönkkö, mutta pidän siitä silti. Swampert on yksi näitä harvinaisia helmiä, eli ruma Pokemon josta kuitenkin tykkään. :D

Torchic on tosi söpö, mutta sen muodot ovat kaameita. Kuten lähes kaikkien tulistartterien kohdalla nykyään... ;_; Combusken on oikea rumilus ja Blaziken on varmaan eniten inhoamani Pokemon ikinä! En vain voi sietää sitä jostain syystä. Se on todella ruma ja vihaan sitä! Treeckon ja sen muotojen kanssa olen aika neutraalila kannalla. Treecko on ihan hauska ja Grovyle ihan kiva. Sillä on ainakin nätti ja söpö design. :3 Sceptile taas on aikamoinen rumilus, mutten silti mitenkään vihaa sitä. Valitsen varmaan Treeckon sitten kun pelaan Omega Rubya tai Alpha Sapphirea. Haluan kokeilla sitä. :)

#2. Sukupolvi 1

Ah, Charmander, Bulbasaur ja Squirtle... Vanhat kunnon originaalit aloituspokemonit. <3 Tämä kolmikko on todella onnistunut, enkä oikeasti keksi näistä juuri mitään negatiivista sanottavaaa. Kaikki varmaan jo tietävät että Charmander on suosikkipokemonini kaikista. Se on vaan niin suloinen ja ihana, ja olen rakastanut sitä ihan pienestä asti. Lisäksi rakastan liskoja ja olen kauhea lohikäärme-geekki, joten pakkohan siitä on pitää. :D Charmeleon on myös ihana, ja Charizard luonnollisesti ihan paras. Mutta älkää huoliko! En ole mikään sellainen Charizardia ylihypettävä fangirl, vaan satun vain pitämään siitä eniten. Itseänikin ärsyttää sen saama liika huomio, vaikka se hieno Poke onkin. En jankuta ihmisille että Charizard on paras ja kaikkien tulee rakastaa sitä. Kaikilla on oma mielipide. :D

Sitä paitsi Venusaur ja Blastoise ovat myös tosi upeita! Bulbasaur on ihana, ja olen aina rakastanut sitä tosi paljon. Se on yksi parhaista ruohopokemoneista. :) Ivysaur on myös tosi kiva, ja Venusaurkin upea! Kuvittelen Venusaurin aina sellaiseksi lempeäksi pulleaksi jättimöhkäleeksi, joka tuoksuu kukkasilta, ja jota olisi kiva halia. xD Squirtle on näistä kolmesta se josta pidän vähiten, mutta se ei tarkoita ettenkö pitäisi siitä yhtään. Squirtle on oikein söpö ja veikeä Pokemon, mutta sen muodot ovat vähän tylsät. En kauheasti pidä Wartortlesta, vaan pidän sitä aika rumana. Blastoise on ihan ok Pokemon, mutta en kauheasti tykkää sen designista. Sillä on kuitenkin upeat vesitykit, joista on pakko antaa edes vähän pisteitä. :D Kaikenkaikkiaan Kanton aloituspokemonit ovat todella onnistuneita ja kaikki aivan ihania! <3 Yksikään näistä Pokemoneista ei ole mikään kammotus.

#1. Sukupolvi 2

Kuten taisin siinä pari päivää sitten julkaisemassani Pokedex-postauksessakin sanoa, toinen sukupolvi on suosikkini. Ja myös sen startterit ovat ehdottomasti suosikkejani. :) Chikorita on kaikista ruohostarttereista lempparini. Pidin siitä pienenä, ja pidän siitä edelleen. Sillä on tosi kiva design, ja rakastan sen muotoja! Bayleef on dinosaurus, jossa kasvaa lehtiä - siis kaksi asiaa joita rakastan: dinosaurukset ja luonto. xD Myös Meganium on tosi ihana, ja rakastan sitä ihan hirveästi. Todella suloinen ja kaunis Pokemon. <3

Ja entäs Cyndaquil sitten... Voi että miten ihana Pokemon se on! Charmanderin rinnalla se on ehdottomasti suosikkini kaikista tulistarttereista. Rakastan Cyndaquilin simppeliä ja suloista designia. Lisäksi Ashin Cyndaquil Animessa oli ihana. :3 Quilavasta pidän vielä enemmän, ja se onkin yksi kaikkien aikojen suurimpia suosikkipokemonejani! Rakastan sen designia ihan hirveästi! Se saisi oppia ehkä vähän enemmän tehokkaampia iskuja, mutta muuten koko Pokemon on ihan mahtava. <3 Typhlosionissa taas yhdistyy Cyndaquilin suloisuus ja Quilavan tyylikkyys. xD Eli ihan täydellinen paketti!

Totodile on näistä kolmesta vähiten lempparini, mutta sekin on tosi suloinen. :3 Rakastan nimittäin dinosaurusten ja lohikäärmeiden lisäksi krokotiilejakin, jotten pakkohan Totodilen näköisestä veijarista on pitää. :D Croconaw oli pitkään tosi kiva Pokemon, mutta viime aikoina olen alkanut pitää siitä vähemmän. En oikeastaan edes tiedä miksi. :S Tästä huolimatta pidän myös Croconawista tosi paljon, ja varsinkin sen design on todella onnistunut. Feraligatr sen sijaan on ainoa näistä Johton starttereista ja niiden muodoista, jonka kohdalla voin oikeasti sanoa etten pitä siitä. Musta tuntuu että sen design on vain puoliksi onnistunut. :D Tykkään siitä millainen hieno hirmulisko Feraligatr on, mutta samalla en vaan pidä siitä tarpeeksi. Jotenkin sen raajat ovat epäonnistuneet. Kuulostaa varmaan vähän oudolta. xD Yleisesti Johton startterit ovat joka tapauksessa parhaat. <3

*********************************************************************************************************************

Kaikenkaikkiaan vastaani ei ole onneksi tullut yhtäkään sellaista aloituspokemonia, jota vihaisin ihan hirveästi. Kaikissa niisä on jotain hyvää, ja jokaisella on oma pieni paikkansa meikäläisen sydämessä. :3 Vaikka inhoankin esimerkiksi Emboaria, tykkään silti Tepigistä. Vaikka Fennekinin muodot epäonnistuivatkin, Froakie je Chespin ovat silti kivoja. Kaikilla on aina joku kiva jäsen muotokaaressaan. :D En malta odottaa millaiset aloituspokemonit 7. sukupolvessa odottaa! (Toivon todella että tulistartterista tulee tällä kertaa mieleiseni.)

Huomaan että pidän vanhemmista aloituspokemoneista enemmän kuin uusista, mutta nostalgialla on varmaan näppinsä pelissä sen kanssa. ;) Jos pitäisi valita, paras ruohostartteri olisi varmaan Chikorita, tulistartteri Charmander, ja vesistartteri Mudkip. Siinä vasta olisi ihana tiimi! :D Haluan muuten että myös te lukijat kerrotte mielipiteenne starttereista. Äänestäkää siis alapuolella mikä niistä on teidän suosikkinne:

Minkä sukupolven aloituspokemonit ovat suosikkisi?

Sukupolvi 1

Sukupolvi 2

Sukupolvi 3

Sukupolvi 4

Sukupolvi 5

Sukupolvi 6

 

pollcode.com free polls