Pokemon HeartGold: Legendaarisia pokemoneja

Unohdin mainita viime postauksessa, että kouluttaessani pokemonejani ennen sitä viimeistä salia, törmäsin taas legendaariseen pokemoniin! Mutta tällä kertaa en Enteihin, vaan Raikouhun. Onkohan Entei sitten levittänyt sanaa mun kouluttajantaidoistani ystäväpiiriinsä asti, vai mitä? :D Joka tapauksessa, kohtasin sen Raikoun vielä uudestaan matkallani takaisin New Bark Towniin, joten se taisi todella haluta mun tiimiini. Yleensä Roaming Pokemonit nimittäin välttelevät meikäläistä viimeiseen asti. :D

No mutta, tällä kertaa jatkoin matkaani Johton läpi takaisin Ecruteak Cityyn saakka, tapaamaan sitä mystistä Kimono-naista. Sain selville että heitä on itse asiassa viisi, ja jokainen kohtaamani sellainen oli eri henkilö. Hups. :D Mutta kun Pokemonissa kaikkien Spritet ovat niin samannäköisiä niin en tajunnut kyseessä olevan monta eri henkilöä! Toivottavasti en loukannut niitä naisia tällä. xD Hahaha.

Matkallani Ecruteak Cityyn, arvatkaapa keneen törmäsin? Aivan, Raikouhun! Se hyökkäsi kimppuuni kolmannen kerran, mutta tällä kertaa päätin näyttää sille miten käy jos astuu liian monta kertaa Kawan tielle! Heitin sitä nimittäin professori Elmiltä saamallani Master Ballilla, ja sain sen luonnollisesti napattua. :D Raikou on vissiin neljäs koskaan pyydystämäni legendaarinen pokemon. Aiemmat olivat LeafGreenissä Articuno, Emeraldissa Rayquaza ja Whitessa Zekrom. En tietenkään aio pitää Raikouta tiimissäni, mutta on hauskaa omistaa se. (Tuo taisi kuulostaa aika julmalta ja jotenkin väärältä.) Tiesin etten tulisi tarvitsemaan Master Balliani mihinkään muuhunkaan, niin käytin sen surutta näinkin turhaan asiaan. :D Sopii minulle.

Tämän jälkeen saavuin viimein määränpäähäni, ja haastoin ne kaikki Kimono-naikkoset otteluun. Jokaisella oli yksi Eeveelution, joista ainoastaan Umbreonissa ja Espeonissa oli hieman haastetta. Muuten ottelut sujuivat aika nopeasti ja helposti. Törmäsin myös Rivaliini Silveriin, mutta hän häipyi tällä kertaa ottelematta. Voitettuani jokaisen Kimono Girlin, sain heiltä mahdollisuuden päästä tapaamaan upeaa Ho-Ohia Bell Toweriin! Kapusin ärsyttävää sokkeloista tornia pitkin ylös asti, vaikka tiesin etten aikoisi ottaa lintua tiimiini. Tornin päällä ottelin sen kanssa, ja voitin sen aika helposti Quilavan ja Lanturnin suurella avustuksella. Ottelun aikana Quilava kehittyi upeasti Typhlosioniksi. Jotenkin hienoa että startterini kehittyi matsissa Ho-Ohia vastaan. :3

En saanut Ho-Ohia tavallisiin pokepalloihini, vaikka pari kertaa yritinkin, joten pyydystämisen sijaan päätin toimia kuten olin ajatellutkin: tuhota sen ja kerätä siltä vain kaikki ihanat Exp-pisteet. >:D Aika julmaa kohtelua, kun kyseessä on kuitenkin noinkin upea ja mahtava pokemon. Mutta sapama se. :D Laskeuduin alas tornista ja palasin suoraan takaisin New Bark Towniin. Jatkoin siellä matkaani eteenpäin Route 27:lle, astuen näin Johtosta Kantoon. Ottelin siellä kaikki trainereiden kanssa, ja pysähdyin kouluttelemaan pokemonejani taas paremmiksi. Ne olivat tässä vaiheessa edelleen aika ali-levelisiä, joten päätin nostaa kaikkien tasot ainakin neljäänkymmeneen asti. Lopetin pelaamisen tähän.

Seuraavalla kerralla jatkan matkaani varmaan Victory Roadille ja ehkä Pokemonliigaan asti. Jännittävää. :D Ajattelin myös tehdä pian uuden sellaisen tarkemman postauksen tiimini tämänhetkisestä tilanteesta, kertoen niiden tasot ja iskut tarkemmin. HeartGoldia taitaa olla enää kaksi tai kolme postausta jäljellä. Sen jälkeen jatkan vihdoin White kakkosen pelaamista, ja sen jälkeen toivottavasti saan vihdoin ja viimein hankittua sen 3DS:n, jotta voin astua Kalokseen. :)

Pokemon Anime: XY050 & XY051

XY050 - Pathways to Performance Partnering

Musta tuntuu kuin tämä jakso olisi mennyt multa jotenkin ihan ohi. :D Katsoin sen normaalisti muutama päivä sitten, mutta en muista siitä yhtäkkiä oikein mitään. Kyseessä olikin mielestäni aika tylsä jakso, koska se keskittyi Serenaan ja tämän kilpailuharjoituksiin, eikä siinä tapahtunut paljon mitään jännittävää.

Sankarimme törmäävät kouluttajaan, Niniin, joka haluaa myös esiintyä Pokemon Showcase-esityksissä. Hänellä on Smoochum ja Fatfetch'd, joista varsinkin jälkimmäistä oli tosi kiva nähdä pitkästä aikaa Animessa! Tykkään Farfetch'dsista - se on ihan liian unohdettu pokemon. :3 Serena ja Nini päättävät harjoitella yhdessä, mutta myös Clemontin Chespin pääsee vastentahtoisesti mukaan harjoituksiin. xD Kyseinen kohtaus oli ihan loistava, kun Clemont rakensi Chespin-robotin, jonka kanssa pokemon-parka joutui tanssimaan.

Rakettiryhmä tulee kuitenkin paikalle sotkemaan kaiken, ja pyydystää kaikkien pokemonit kummalliseen violettiin palloon. Pallo roikkuu Meowth-kuumailmapallon korissa, mutta putoaa vahingossa metsään sisällä olevien pokemonien heiluttaessa sitä vähän liikaa. Pokemoneilla on ollut aiemmin harjoituksissa keskenään riitaa, mutta tällä kertaa he tekevät yhteistyötä lyödäkseen paikalle tulleen Rakettiryhmän takaisin taivaalle. Näin tapahtuu ja kaikki päättyy hyvin. Loppu.

Aika tylsä jakso. Serena on mielestäni edelleen vähän tylsähkö hahmo, joten häneen keskittyvät jaksotkin ovat hieman pitkäveteisiä. Oli tässä jaksossa silti myös kivojakin juttuja, mutta ne jäivät aika lailla taka-alalle tylsän juonen madellessa eteenpäin. Tulipas jotenkin tosi negatiivinen sepostus. :S Ei tämä jakso kuitenkaan mikään huono ollut...

Arvosana: ★★

XY051 - When Light and Dark Collide

Toisin kuin tämä! Uuhhh... Tämä jakso oli ehdottomasti tähän asti tylsin XY-jakso. En tykännyt tästä ollenkaan. D: Sankarimme kävelevät metsässä, mutta kuulevat yllättäen lähistöltä kovaa huutoa. Kyseessä on Snubbull, jota ahdistelee Shiny Hawlucha. Paikalle loikkaa myös Gallade, joka saa kuitenkin nopeasti Pikachun ukkosiskusta. Ash yritti auttaa Snubbullia, mutta kyseessä olikin vain teatteriesityksen harjoitukset, jotka hän meni pilaamaan. Hups...

Esityksen ohjaaja on raivoissaan, koska Gallade ei pysty Pikachun aiheuttamien vammojensa takia esiintymään lähestyvässä näytelmässä. Onneksi Ash astuu apuun, ja pistää Galladen rooliin oman Hawluchansa. Se ja Shiny Hawlucha eivät tule oikein toimeen, joten esitysharjoitukset eivät oikein suju: Ashin Hawlucha ottaa näytöksen ottelut liian tosissaan, ja suututtaa näin Shinyn vastanäyttelijänsä.

Esitys kuitenkin koittaa seuraavana iltana, ja Rakettiryhmä tulee luonnollisesti heti pilaamaan sen. Heidän nujertamisensa saa tässäkin jaksossa Hawluchat tekemään yhteistyötä, jonka ansiosta Ryhmä lentää tiehensä ja esitys voi jatkua. Yleisökin luuli kaiken vain kuuluvan näytelmään. Seuraavaa kohtausta tästä jaksosta en oikein ymmärtänyt. Hawluchat tappelivat lavalla näytöksen mukaan, mutta muuttivat sen yhtäkkiä oikeaksi otteluksi? Ilmeisesti Ashin Hawlucha halusi opettaa tällä tavalla Shinya Hawluchaa ottelemaan, koska tällä oli ollut siinä vaikeuksia, mutta en oikein ymmärtänyt koko kohtauksen ideaa. Loppujen lopuksi Ashin Hawlucha kuitenkin vielä voittaa? Ööh, okei. Ihan miten vaan. :D

Tämä oli mielestäni tosi pitkäveteinen ja tylsä jakso, mutta onneksi tässä oli sentään Shiny pokemon! Sellaisia on aina tosi kiva nähdä Animessa. :) Toivon että joskus joku päähenkilöistä pyydystäisi taas Shinyn pokemonin. Ashin Noctowlin esiintymisestä on kuitenkin jo niin pitkä aika.

Arvosana: ★

Pokemon HeartGold: Viimeinen saliottelu

Koulutettuani pokemonejani pusikossa monta tuntia, päätin viimein jatkaa matkaani eteenpäin kohti viimeistä salia. Ensimmäisenä astuin Ice Path-nimiseen luolaan, joka oli luonnollisesti täynnä lunta ja jäätä. Tiesin siis heti, että kyseessä olisi jollain tavalla ärsyttävä paikka. :D Jää-puzzlet eivät oikein vetoa muhun, mutta tietysti on mukavaa että välillä pitää vähän pysähtyä miettimään (ainakin minun tapauksessani koska olen niin huono ratkomaan kaikenlaisia puzzleja, hahah.)

Repelien turvin lähdin rohkeasti liukumaan jäisiä käytäviä pitkin eteenpäin, ja tulin pian huoneeseen täynnä suuria kivenlohkareita. Päätin typerästi ignoorata ne, ja jatkoin matkaani laskeutumalla tikapuita alempaan kerrokseen. Hortoilin siellä suuressa jään täyttämässä huoneessa varmaan 15 minuutia, ennen kuin myönsin itselleni etten ikinä tule keksimään kuinka huoneessa pääsee eteenpäin. :D Siispä vilkaisin netistä oikein ratkaisun kyseiseen puzzleen, jolloin tajusin että ne yläpuolella olevat kivenlohkareet pitää pudottaa alas siihen huoneeseen jotta se puzzle on mahdollinen läpäistä. Tunsin itseni aika idiootiksi. xD

Tämän jälkeen ratkaisin sen helposti, ja pääsin vihdoin jatkamaan matkaani. Onneksi niitä Repelejä oli valtava kourallinen mukana, koska arvasin että jotain tällaista varmasti tulisi käymään... Törmäsin sitten jälleen siihen outoon kimonoon pukeutuneeseen naiseen, joka on selvästi vakoillut mua pitkin peliä. Naisparka oli jäätynyt kiinni luolan lattiaan. Onneksi osuin paikalle! :D Päästin hänet irti ja jatkoin taas matkaani, päästen viimein ulos luolasta. Saavuin määränpäähäni Blackthorn Cityyn, jossa viimeinen sali odotti minua.

Stressasin tulevaa ottelua tällä kertaa enemmän kuin yleensä, koska pokemonini olivat edelleen todella alilevelisiä. Siksi siirryin ensin kouluttamaan niitä läheiselle Routelle, jossa toivoin Quilavan kehittyvän Typhlosioniksi. Näin ei kuitenkaan ihan käynyt, koska mun kärsivällisyyteni ei enää riittänyt Gravelerien ja Gligareiden loputtomaan nujertamiseen. :D Siispä päätin kaikesta huolimatta mennä kokeilemaan onneani saliotteluun.

Salijohtaja Clair vaikutti todella itsevarmalta ja voimakkaalta, mutta hän oli onneksi helpompi kuin mitä luulin. Oli ottelussa kuitenkin tosi paljon haastetta, ja meinasin luopua toivosta varmaan kymmenen kertaa sen aikana. :D Mutta en kuitenkaan luovuttanut, vaan jatkoin kamppailua sinnikkästi, jonka ansiosta lopulta voitin kuin voitinkin salimerkin ensimmäisellä yrityksellä. Hurraa! Lanturn ja Umbreon taisivat hoidella suurimman osan Clairin pokemoneista Bellossomin ja Ariadoksen avustuksella. Kiitos heille. xD

Ärsyttävä Clair ei kuitenkaan suostunut vielä luovuttamaan salimerkkiä minulle, vaan jouduin ensin käymään salin takana sijaitsevassa Dragon's Den-luolassa höpisemässä jonkun vanhuksen kanssa. Tämän jälkeen pääsin kuitenkin jatkamaan matkaani, tällä kertaa kohti Elite Fouria, kaikki kahdeksan salimerkkiä taskussani! Mahtavaa. :D Palasin Blackthorn Cityn alapuolella sijaitsevaa pitkää Mountain Roadia pitkin alaspäin takaisin kotikylääni New Bark Towniin, jossa professori Elm onnitteli mua salijohtajien voittamisesta. Tapasin myös ystäväni Ethanin, joka mainitsi että se sama outo Kimono Girl oli etsinyt minua aiemmin tai jotain vastaavaa. En taas muista tarkalleen. :D

Ensi kerralla käyn tapaamassa häntä Ecruteak Cityssä, koulutan varmaan pokemonejani lisää, ja lähden sitten suunnistamaan kohti Pokemonliigaa ja Pokemonmestaruutta!

Eeveelutionit: Sija 2

02. SYLVEON

"It wraps its ribbonlike feelers around the arm of its beloved Trainer and walks with him or her."

Arvatkaapa kenen syntymäpäivä tänään on? The Blue Salamanderin! :D Perustin blogini tasan kolme vuotta sitten 4. päivä maaliskuuta. Kylläpä aika menee nopeasti! En ole koko tänä aikana kertaakaan katunut blogin aloittamista, vaan päinvastoin, katunut etten aloittanut sitä jo aiemmin! :D The Blue Salamanderin pito on ollut ainoastaan mukavaa, varsinkin kaikkien teidän ihanien lukijoiden ansiosta. Kiitos taas kerran jokaisesta kommentista ja sivulla vierailusta! Olette mahtavia! <3 Kawa kiitää. :)

Mutta... Sylveon! On ehkä hassua laittaa Sylveon näin ylös tässä listassa, koska se on niin uusi pokemon, mutta kun olen ihan rakastunut siihen! :3 Rakastan Fairy-tyyppiä vaikken ole edes kokeillut sitä vielä, samoin kuin itse Sylveoniakin. :D Tämä Eeveelution on ehdottomasti jonossa seuraavaan tiimiini. Sylveonilla on tosi suloinen design, ja pidän siitä muutenkin. Ihana pokemon! :)

Tein jonkin aikaa sitten sellaisen testin jossa testattiin mikä pokemon olet, ja sain siinä tulokseksi Sylveonin! :D Sylveon sopiikin mulle varmaan aika hyvin, koska rakastan kissoja, pidän ruseteista (vaikken kylläkään käytä sellaisia) ja minulle aina hoetaan että olen pieni keijukainen. xD Joo, olen tosi pienikokoinen ja siro, joten sukulaiset ja kaverit sanovat niin, hahah. Mikäs siinä. :D

Eeveelutionit: Sija 3

03. ESPEON

"Its fur has the look and feel of velvet. The orb on its forehead glows when it uses psycho-power."

Kun näin pienenä ensimmäisen kerran toisen sukupolven Eeveelutionit, rakastuin niihin ihan täysin. Espeon oli pitkään yksi suosikkejani, mutta vähitellen Umbreon nousi sen yläpuolelle. Pidän silti edelleen Espeonista todella paljon, ja haluan sen joskus varmaan johonkin tiimiini. :) Espeon on aina ollut jotenkin mystinen ja kiehtova, ehkä varsinkin sen meedio-tyypityksen vuoksi. Pidän myös Espeonin yksinkertaisesta designista tosi paljon. Se on söpö, mystinen ja jotenkin majesteettinen samaan aikaan. <3